Kategoria: Havainnot

Havainnot kategoria sisältää lintujen havaintoihin liittyvät aiheet

Osallistu Pönttöbongaukseen 6.-7.6.2026

Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Tapahtumalla kerätään arvokasta tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä. Samalla lisätään kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan. 

Pönttöbongaus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Vuoden 2025 Pönttöbongauksessa kertyi havaintoja yli 6 100 paikalta ja yhteensä ilmoitettiin yli 49 000 pöntön tiedot. Molemmat luvut ovat tapahtuman ennätyksiä.

  • Kerro, minkälaisia linnunpönttöjä pihassasi, tontillasi tai mökilläsi on.
  • Kerro, mitä lintuja pöntöissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt.
  • Lisäksi voit halutessasi kertoa, missä vaiheessa pesinnät ovat tapahtumaviikonloppuna (pesänrakennus, haudonta, poikasten ruokinta, poikaset lähteneet).
  • Tärkeää on, että lintujen pesintää ei häiritä, joten ethän kurki pönttöihin tai avaa niitä.

Materiaalia sekä ohjeet havaintojen ilmoittamiseen löydät BirdLife Suomen sivuilta tästä linkistä.

(Tuulihaukka: kuva Ari Ahlfors)

Lintuatlaksen tuloksia

Neljännen kerran toteutettu lintuatlas tunnisti jälleen linnuston muutoksia osana ilmaston ja elinympäristöjen muuttumista. Voittajia löytyy kuten pikkuvarpunen ja häviäjien tilanne on hankala esimerkiksi helmipöllöllä. Valtakunnallinen lintuatlas paljasti, että maatalous- ja metsäympäristöjen muutokset, samoin kuin ilmaston lämpeneminen ja myös kaupungistuminen heijastuvat linnustoon. Osa perinteisten maatalousympäristöjen lajeista harvinaistuu kuten varpunen. Mutta voittajia myös löytyy: ihmisen lähellä kaupunkimaisissa ympäristöissä viihtyvät lajit kuten pikkuvarpunen tai naakka ovat jatkaneet leviämistään.

Apus onnistui atlasruutujen laskennassa erinomaisesti. Pikkuvarpusen esiinmarssi alkoi Kaakkois-Suomesta ja Ahvenanmaalta. Vanhojen metsien lajit ahtaalla. Apuksen puheenjohtaja Aimo Tiilikainen on kirjoittanut näistä aiheista katsauksen, jonka pääset lukemaan Lintuatlas 2022 – 2025 -sivulta.

Suora linkki tiedostoon

(Töyhtötiainen: kuva Jyrki Laaksonen)

Pihabongaus 24.-25.1.2026

Jokatalvinen Pihabongaus järjestetään 24.-25.1.2026, ja on kansalaistiedettä parhaimmillaan. Se tuottaa
arvokasta tietoa Suomen talvilinnustosta ja tarjoaa helpon tavan osallistua tutkimukseen. Pihabongaus järjestettiin ensimmäisen kerran 20 vuotta sitten.  Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 30.1. osoitteessa www.pihabongaus.fi 

Valtakunnallisen lintuatlashankkeen viimeinen vuosi on käynnissä

Apuksen viidestätoista (15) lintuatlasruudusta neljä on selvitetty erinomaisesti, viisi hyvin ja kuusi tyydyttävästi. Lintuatlasruutu on kooltaan 10 x 10 km. Lintuatlashankkeessa koetamme selvittää kunkin ruudun pesimälajiston niin hyvin kuin mahdollista. Pesimälajistoa selvitettäessä ei ole välttämätöntä löytää linnun pesää, vaan linnun pysyvä oleskelu alueella esim. laulaen viittaa lajin mahdolliseen pesintään. Nyt, viimeisenä lintuatlasvuonna on mahdollista parantaa vain tyydyttävästi tutkittujen lintuatlasruutujemme selvitysastetta löytämällä puuttuvia lajeja tai parantamalla havaittujen lajien pesimisvarmuutta kuvaavaa lukua. Pesimisvarmuutta kuvaavat luvut löytyvät Tiirasta, jossa niitä on käytettävä havaintoja ilmoitettaessa. Huomaathan, että ruokaa kantava emolintu viittaa aina pesintään!

Tänä vuonna meille apuslaisille erityisen tärkeitä atlasruutuja ovat:

670:337 Nurmijärvi, Perttula – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. uuttukyyhkystä, käestä, harmaapäätikasta, metsäkirvisestä, peukaloisesta, rautiaisesta, satakielestä, kulorastaasta, sirittäjästä, kuusi- töyhtö- ja hömötiaisesta ja hippiäisestä.

670:338 Nurmijärvi, Rusutjärvi – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. lehtokurpasta, kalatiirasta, kalalokista, uuttukyyhkystä, tervapääskystä, metsä- ja niittykirvisestä, sirittäjästä, pajulinnusta, töyhtötiaisesta, närhestä, harakasta, punavarpusesta ja pajusirkusta.

671:338 Tuusula, Jokela – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. varpushaukasta, kalatiirasta, naurulokista, pulusta, käestä, palokärjestä, pikkutikasta, metsäkirvisestä, rautiaisesta, hernekertusta, lehtokertusta, sirittäjästä, tiltaltista, pajulinnusta, harmaasieposta, keltasirkusta ja pajusirkusta. 

671:339 Tuusula, Kellokoski – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. kuovista, harmaapäätikasta, satakielestä, kivitaskusta, viitakerttusesta, lehto- ja mustapääkertusta, töyhtötiaisesta, pikkulepinkäisestä, tiklistä ja pajusirkusta. 

671:340 Pornainen, Halkia – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. pyystä, teerestä, metsosta, naurulokista, palokärjestä, räystäspääskystä, metsä- ja niittykirvisestä, leppälinnusta, laulurastaasta, hömötiaisesta, närhestä, punatulkusta ja pajusirkusta. 

673:340 Mäntsälä, Sälinkää – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. varpushaukasta, lehtokurpasta, käenpiiasta, harmaapäätikasta, palokärjestä, räystäspääskystä, niittykirvisestä, pensastaskusta, kulorastaasta, kuusi-, hömö- ja töyhtötiaisesta, närhestä, harakasta, viherpeiposta, vihervarpusesta ja punatulkusta. Varpusta ei ole havaittu ruudulla lainkaan.

Yhdistyksemme kaikkien ruutujen tilanteen näkee Lintuatlassivulta https://tulokset.lintuatlas.fi/society/ML.1092

Lintuatlasruutujen puutelistoja voi tutkia täältä:

https://havistin.biomi.org/atlas/ruutulomake/671:339/vakio

Monilta hyvin tutkituiltakin ruuduilta puuttuu vielä yllättäviä lajeja, esim. Hyvinkään Ridasjärven ruudulta ei ole ilmoitettu lainkaan varpusta ajanjaksolla 2022–2025. Onkohan tämä puute todellinen?

Teksti ja kuva niittykirvisen pesältä: Juha Honkala

Vielä ehtii kuuntelemaan huuhkajia

Kevät etenee, ja samalla huuhkajien pesinnät. Vielä ehtii kuitenkin kuuntelemaan huuhkajia – lajin huhuilukausi jatkuu keväällä toukokuun alkuun asti. Nyt alkaakin olla viimeinen mahdollisuus tarkistaa 
sellaisia reviirejä, joilla ei ole vielä käyty.

Huomioittehan, että potentiaalisilla reviireillä ei enää tule liikkua kuunteluretkien ulkopuolella. Huuhkaja hylkää herkästi pesänsä pesinnän alkuvaiheissa ja lisäksi joillakin reviireillä emot käyttäytyvät hyvinkin aggressiivisesti. Huuhkajien pesien etsiminen ja niiden pesimistuloksen selvittäminen tulee jättää kokeneiden ja lajin elintavat hyvin tuntevien petolinturengastajien tehtäväksi.

Kannustukseksi kerron vielä esimerkin Etelä-Suomesta: paikan edellinen havainto lajista oli 1980-peräisin oleva rengastustieto, jonka jälkeen lähimailtakaan ei ole tiedossa huuhkajahavaintoja. Mutta niin vain 
paikalta löytyi tänä vuonna huuhkaja, kun sitä erikseen mentiin etsimään.

Huuhkajaterveisin

Aapo Salmela

(Huuhkaja: kuva Juha Honkala)

Tunnistussovelluksilla tehdyt lintuhavainnot

Myös Tiiran aineistossa näkyy enenevissä määrin luontoharrastuksen 
kasvava trendi, lajien määrittäminen tunnistussovellusten avulla. 
Yleisesti käytettyjä sovelluksia ovat esimerkiksi Merlin Bird ID, 
Muuttolintujen kevät ja Google Lens. Vaikka sovellusten tarkkuus on 
parantunut, niiden käyttöön liittyy edelleen epävarmuuksia. Sovellukset 
eivät esimerkiksi osaa aina arvioida sitä, onko havainto paikkaan tai 
ajankohtaan nähden realistinen.

Havaintoaineiston laadun varmistamiseksi BirdLife suosittelee, että 
tunnistussovelluksilla tehtyjen poikkeuksellisten havaintojen 
lajinmääritys varmistetaan myös muilla keinoin ennen Tiiraan 
tallentamista. Havainnosta saadut ääni- tai kuvanäytteet voi toimittaa 
esimerkiksi kokeneemmalle harrastajalle tai yhdistyskäyttäjille 
varmistettavaksi. Myös sosiaalisen median ryhmiä, joissa 
lintuharrastajat auttavat tunnistuksessa, on runsaasti.

Jos jostakin syystä ei pysty varmistuttamaan tietoja ja haluaa kirjata 
havainnon Tiiraan, tulee havainnon lisätietoihin kirjata, että tunnistus 
on tapahtunut sovelluksen avulla ja jos mahdollista liittämään 
havaintoon äänitteen tai kuvan, minkä perusteella tunnistus on tehty.

Aiheesta löytyy myös tuore nettisivu

Terveisin

Aapo Salmela, BirdLife Suomi

Valkoposkihanhien laskenta 31.8. – 1.9.

Valtakunnallinen Suomessa pesivien valkoposkihanhien syyskannan laskenta tehdään tulevana viikonloppuna 31.8.-1.9. Syyslaskennalla on seurattu lajin pesimäkannan kehitystä jo vuodesta 2008 lähtien, ja kattavaa aikasarjaa on mielenkiintoista jatkaa.

Lintuharrastajien toivotaan jälleen laskevan viikonloppuna havaitsemansa valkoposkihanhet ja ilmoittavan havainnot Tiiraan mahdollisimman tarkoin tiedoin (havainnon kellonaika, lintujen mahdollinen poistuminen/saapuminen ym.). Toivottavaa on myös retkeilyn kohdistaminen valkoposkihanhien suosimille paikoille, kuten pelloille ja merenlahdille.

Tarkemmat laskenta- ja havaintojen ilmoitusohjeet sekä tietoja aiempien vuosien kannankehityksestä löytyy BirdLifen verkkosivuilta:

https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/valkoposkihanhilaskennat/

Ennätysmäärä kehrääjiä Apuksen alueella

Kehrääjiä on kuluvan syksyn aikana havaittu Apuksen aluella kolminkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Tiira-havaintoarkistoon on elokuun alusta syyskuun puoliväliin ulottuvalla ajanjaksolla ilmoitettu havainnot 154 kehrääjästä. Vuosien väliset erot tällä lajilla näyttävät olevan suuria. Vuosi 2021 oli pohjavuosi, tuolloin havaintoja kertyi vain 17 yksilöstä.

Apuslaisen kehrääjätutkimusryhmän havaintojen mukaan kehrääjien pesinnät onnistuivat hyvin. Tuhoutuneita pesintöjä todettiin hyvin vähän. Kehrääjiä ilmoitettiiin Tiiraan Mäntsälästä 18, Nurmijärveltä 1 ja Tuusulasta 135. Tuusulan huimaa lukua selittää Rantamo-Seittelin kosteikolla harjoitettu kehrääjien rengastustoiminta. Tänä vuonna kosteikkoja ympäröiville pelloilla kasvoi runsaasti apilaa, hunajakukkaa, rypsiä sekä joitakin muita kesannoinnissa käytettyjä runsaasti kukkivia kasveja. On mahdollista, että nämä kukkapellot houkuttelivat runsaasti niin yöperhosia kuin niitä saalistavia kehrääjiäkin. Kaiken kaikkiaan kehrääjiä rengastettiin 103 yksilöä, näistä 94 % (97 yksilöä) oli nuoria, kesällä syntyneitä kehrääjiä.

Nuorten kehrääjien syysmuutto huipentui Apuksen alueella 25.8., jolloin Rantamo-Seittelin kosteikolla rengastettiin vuorokauden aikana 20 kehrääjää. Tämän jälkeen kehrääjien määrä pieneni nopeasti. Kehrääjärengastuksessa toimivat Juha Honkala, Seppo Niiranen, Pekka Mäkelä, Sini-Maria Tuomivaara ja Pertti Uusitalo.

Käpytikkavaellus kiihtyy

Syysmuutto ei ole vielä yleisesti kovin näkyvää. Mutta käpytikoilla on meneillään yksi kaikkien aikojen vilkkaimmista vaelluksista. Käpytikka ei tosin ole varsinainen muuttolintu, mutta se vaeltaa ravintotilanteen mukaan. Lue lisää käpytikkojen vaelluksesta BirdLifen sivuilta.

BirdLifen mukaan harmaahaikarat levittäytyvät näihin aikoihin merenlahdille ja järvien rannoille. Harmaahaikaroiden seasta saattaa löytyä myös yhä useammin jalohaikara. Apuksen alueella jalohaikarahavaintoja löytyy Tiirasta Tuusulanjärveltä sekä Rantamo-Seittelistä.