Valtakunnallisen lintuatlashankkeen viimeinen vuosi on käynnissä

Apuksen viidestätoista (15) lintuatlasruudusta neljä on selvitetty erinomaisesti, viisi hyvin ja kuusi tyydyttävästi. Lintuatlasruutu on kooltaan 10 x 10 km. Lintuatlashankkeessa koetamme selvittää kunkin ruudun pesimälajiston niin hyvin kuin mahdollista. Pesimälajistoa selvitettäessä ei ole välttämätöntä löytää linnun pesää, vaan linnun pysyvä oleskelu alueella esim. laulaen viittaa lajin mahdolliseen pesintään. Nyt, viimeisenä lintuatlasvuonna on mahdollista parantaa vain tyydyttävästi tutkittujen lintuatlasruutujemme selvitysastetta löytämällä puuttuvia lajeja tai parantamalla havaittujen lajien pesimisvarmuutta kuvaavaa lukua. Pesimisvarmuutta kuvaavat luvut löytyvät Tiirasta, jossa niitä on käytettävä havaintoja ilmoitettaessa. Huomaathan, että ruokaa kantava emolintu viittaa aina pesintään!

Tänä vuonna meille apuslaisille erityisen tärkeitä atlasruutuja ovat:

670:337 Nurmijärvi, Perttula – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. uuttukyyhkystä, käestä, harmaapäätikasta, metsäkirvisestä, peukaloisesta, rautiaisesta, satakielestä, kulorastaasta, sirittäjästä, kuusi- töyhtö- ja hömötiaisesta ja hippiäisestä.

670:338 Nurmijärvi, Rusutjärvi – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. lehtokurpasta, kalatiirasta, kalalokista, uuttukyyhkystä, tervapääskystä, metsä- ja niittykirvisestä, sirittäjästä, pajulinnusta, töyhtötiaisesta, närhestä, harakasta, punavarpusesta ja pajusirkusta.

671:338 Tuusula, Jokela – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. varpushaukasta, kalatiirasta, naurulokista, pulusta, käestä, palokärjestä, pikkutikasta, metsäkirvisestä, rautiaisesta, hernekertusta, lehtokertusta, sirittäjästä, tiltaltista, pajulinnusta, harmaasieposta, keltasirkusta ja pajusirkusta. 

671:339 Tuusula, Kellokoski – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. kuovista, harmaapäätikasta, satakielestä, kivitaskusta, viitakerttusesta, lehto- ja mustapääkertusta, töyhtötiaisesta, pikkulepinkäisestä, tiklistä ja pajusirkusta. 

671:340 Pornainen, Halkia – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. pyystä, teerestä, metsosta, naurulokista, palokärjestä, räystäspääskystä, metsä- ja niittykirvisestä, leppälinnusta, laulurastaasta, hömötiaisesta, närhestä, punatulkusta ja pajusirkusta. 

673:340 Mäntsälä, Sälinkää – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. varpushaukasta, lehtokurpasta, käenpiiasta, harmaapäätikasta, palokärjestä, räystäspääskystä, niittykirvisestä, pensastaskusta, kulorastaasta, kuusi-, hömö- ja töyhtötiaisesta, närhestä, harakasta, viherpeiposta, vihervarpusesta ja punatulkusta. Varpusta ei ole havaittu ruudulla lainkaan.

Yhdistyksemme kaikkien ruutujen tilanteen näkee Lintuatlassivulta https://tulokset.lintuatlas.fi/society/ML.1092

Lintuatlasruutujen puutelistoja voi tutkia täältä:

https://havistin.biomi.org/atlas/ruutulomake/671:339/vakio

Monilta hyvin tutkituiltakin ruuduilta puuttuu vielä yllättäviä lajeja, esim. Hyvinkään Ridasjärven ruudulta ei ole ilmoitettu lainkaan varpusta ajanjaksolla 2022–2025. Onkohan tämä puute todellinen?

Teksti ja kuva niittykirvisen pesältä: Juha Honkala

Vielä ehtii kuuntelemaan huuhkajia

Kevät etenee, ja samalla huuhkajien pesinnät. Vielä ehtii kuitenkin kuuntelemaan huuhkajia – lajin huhuilukausi jatkuu keväällä toukokuun alkuun asti. Nyt alkaakin olla viimeinen mahdollisuus tarkistaa 
sellaisia reviirejä, joilla ei ole vielä käyty.

Huomioittehan, että potentiaalisilla reviireillä ei enää tule liikkua kuunteluretkien ulkopuolella. Huuhkaja hylkää herkästi pesänsä pesinnän alkuvaiheissa ja lisäksi joillakin reviireillä emot käyttäytyvät hyvinkin aggressiivisesti. Huuhkajien pesien etsiminen ja niiden pesimistuloksen selvittäminen tulee jättää kokeneiden ja lajin elintavat hyvin tuntevien petolinturengastajien tehtäväksi.

Kannustukseksi kerron vielä esimerkin Etelä-Suomesta: paikan edellinen havainto lajista oli 1980-peräisin oleva rengastustieto, jonka jälkeen lähimailtakaan ei ole tiedossa huuhkajahavaintoja. Mutta niin vain 
paikalta löytyi tänä vuonna huuhkaja, kun sitä erikseen mentiin etsimään.

Huuhkajaterveisin

Aapo Salmela

(Huuhkaja: kuva Juha Honkala)

Tunnistussovelluksilla tehdyt lintuhavainnot

Myös Tiiran aineistossa näkyy enenevissä määrin luontoharrastuksen 
kasvava trendi, lajien määrittäminen tunnistussovellusten avulla. 
Yleisesti käytettyjä sovelluksia ovat esimerkiksi Merlin Bird ID, 
Muuttolintujen kevät ja Google Lens. Vaikka sovellusten tarkkuus on 
parantunut, niiden käyttöön liittyy edelleen epävarmuuksia. Sovellukset 
eivät esimerkiksi osaa aina arvioida sitä, onko havainto paikkaan tai 
ajankohtaan nähden realistinen.

Havaintoaineiston laadun varmistamiseksi BirdLife suosittelee, että 
tunnistussovelluksilla tehtyjen poikkeuksellisten havaintojen 
lajinmääritys varmistetaan myös muilla keinoin ennen Tiiraan 
tallentamista. Havainnosta saadut ääni- tai kuvanäytteet voi toimittaa 
esimerkiksi kokeneemmalle harrastajalle tai yhdistyskäyttäjille 
varmistettavaksi. Myös sosiaalisen median ryhmiä, joissa 
lintuharrastajat auttavat tunnistuksessa, on runsaasti.

Jos jostakin syystä ei pysty varmistuttamaan tietoja ja haluaa kirjata 
havainnon Tiiraan, tulee havainnon lisätietoihin kirjata, että tunnistus 
on tapahtunut sovelluksen avulla ja jos mahdollista liittämään 
havaintoon äänitteen tai kuvan, minkä perusteella tunnistus on tehty.

Aiheesta löytyy myös tuore nettisivu

Terveisin

Aapo Salmela, BirdLife Suomi

Valkoposkihanhien laskenta 31.8. – 1.9.

Valtakunnallinen Suomessa pesivien valkoposkihanhien syyskannan laskenta tehdään tulevana viikonloppuna 31.8.-1.9. Syyslaskennalla on seurattu lajin pesimäkannan kehitystä jo vuodesta 2008 lähtien, ja kattavaa aikasarjaa on mielenkiintoista jatkaa.

Lintuharrastajien toivotaan jälleen laskevan viikonloppuna havaitsemansa valkoposkihanhet ja ilmoittavan havainnot Tiiraan mahdollisimman tarkoin tiedoin (havainnon kellonaika, lintujen mahdollinen poistuminen/saapuminen ym.). Toivottavaa on myös retkeilyn kohdistaminen valkoposkihanhien suosimille paikoille, kuten pelloille ja merenlahdille.

Tarkemmat laskenta- ja havaintojen ilmoitusohjeet sekä tietoja aiempien vuosien kannankehityksestä löytyy BirdLifen verkkosivuilta:

https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/valkoposkihanhilaskennat/

Ennätysmäärä kehrääjiä Apuksen alueella

Kehrääjiä on kuluvan syksyn aikana havaittu Apuksen aluella kolminkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Tiira-havaintoarkistoon on elokuun alusta syyskuun puoliväliin ulottuvalla ajanjaksolla ilmoitettu havainnot 154 kehrääjästä. Vuosien väliset erot tällä lajilla näyttävät olevan suuria. Vuosi 2021 oli pohjavuosi, tuolloin havaintoja kertyi vain 17 yksilöstä.

Apuslaisen kehrääjätutkimusryhmän havaintojen mukaan kehrääjien pesinnät onnistuivat hyvin. Tuhoutuneita pesintöjä todettiin hyvin vähän. Kehrääjiä ilmoitettiiin Tiiraan Mäntsälästä 18, Nurmijärveltä 1 ja Tuusulasta 135. Tuusulan huimaa lukua selittää Rantamo-Seittelin kosteikolla harjoitettu kehrääjien rengastustoiminta. Tänä vuonna kosteikkoja ympäröiville pelloilla kasvoi runsaasti apilaa, hunajakukkaa, rypsiä sekä joitakin muita kesannoinnissa käytettyjä runsaasti kukkivia kasveja. On mahdollista, että nämä kukkapellot houkuttelivat runsaasti niin yöperhosia kuin niitä saalistavia kehrääjiäkin. Kaiken kaikkiaan kehrääjiä rengastettiin 103 yksilöä, näistä 94 % (97 yksilöä) oli nuoria, kesällä syntyneitä kehrääjiä.

Nuorten kehrääjien syysmuutto huipentui Apuksen alueella 25.8., jolloin Rantamo-Seittelin kosteikolla rengastettiin vuorokauden aikana 20 kehrääjää. Tämän jälkeen kehrääjien määrä pieneni nopeasti. Kehrääjärengastuksessa toimivat Juha Honkala, Seppo Niiranen, Pekka Mäkelä, Sini-Maria Tuomivaara ja Pertti Uusitalo.

Käpytikkavaellus kiihtyy

Syysmuutto ei ole vielä yleisesti kovin näkyvää. Mutta käpytikoilla on meneillään yksi kaikkien aikojen vilkkaimmista vaelluksista. Käpytikka ei tosin ole varsinainen muuttolintu, mutta se vaeltaa ravintotilanteen mukaan. Lue lisää käpytikkojen vaelluksesta BirdLifen sivuilta.

BirdLifen mukaan harmaahaikarat levittäytyvät näihin aikoihin merenlahdille ja järvien rannoille. Harmaahaikaroiden seasta saattaa löytyä myös yhä useammin jalohaikara. Apuksen alueella jalohaikarahavaintoja löytyy Tiirasta Tuusulanjärveltä sekä Rantamo-Seittelistä.

Suomen runsaimpien lintulajien pesimäkanta pieneni kesällä 2023

BirdLife Suomi ry ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus 5.7.2023

Lintuharrastajien tekemissä lintulaskennoissa on havaittu tänä kesänä harvinaisen vähän Suomen runsaimpia lintulajeja, peippoja ja pajulintuja. Laskentatulokset kertovat myös esimerkiksi leppälinnun vähentyneen huolestuttavasti. Kesän ilonaiheisiin lukeutuvat pohjansirkkukannan elpyminen sekä monien petolintujen runsaus Pohjois-Suomessa.

Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa koordinoimien pesimälinnustolaskentojen mukaan kahden Suomen runsaimman lintulajin, peipon ja pajulinnun, pesimäkanta on tänä kesänä ennätyksellisen pieni. Peippoja on Suomessa nyt noin neljänneksen vähemmän kuin vuosituhannen alussa ja pajulintukanta on pienentynyt yli kolmanneksen vain parissa vuodessa.

Molempien lajien kanta on ollut laskussa jo pitkään. Peippo on vähentynyt 2000-luvulla, vaikka levinneisyydeltään eteläisenä, Euroopassa talvehtivana lajina sen pitäisi runsastua Suomessa ilmastonmuutoksen myötä.

Tämä voi johtua lisääntyneistä hakkuista. Peippo välttelee hakkuuaukeita ja sen pesimätiheydet ovat sitä suurempia, mitä korkeampaa puusto on”, pohtii suojeluasiantuntija Tero Toivanen BirdLife Suomesta.

Pajulinnun nykyisen pesimäkannan arvioidaan olevan vain puolet 1980-luvun huippuvuosista. Suomen pajulintukanta onkin saattanut vuosikymmenien mittaan pienentyä jopa viidellä miljoonalla parilla.

Pajulinnun vähenemisen syyt eivät ole varmuudella tiedossa, mutta laji talvehtii Afrikassa, jossa kuivuus voi lisätä talviaikaista kuolleisuutta”, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Huomattavan runsaita lintulajeja ovat Suomessa tänä kesänä esimerkiksi peukaloinen, mustapääkerttu ja tikli. Nämä lajit ovat hyötyneet ilmaston lämpenemisestä ja niiden levinneisyysalueet ovat laajentuneet nopeasti kohti pohjoista. Eteläisten lajien leviäminen pohjoiseen näkyy myös muissa seurannoissa, kuten käynnissä olevassa Suomen neljännessä lintuatlaksessa. Pitkäaikaisseurannat ovat avainasemassa linnuston muutosten havaitsemisessa.

Maailmanlaajuisesti uhanalaisen pohjansirkun pesimäkanta on elpynyt Pohjois-Suomessa ja palannut 1990-luvun tasolle pitkän taantuman jälkeen. Tunturi-Lapin vahvojen pikkujyrsijäkantojen myötä tunturikihuja sekä useita petolintuja, kuten piekanoita, pesii Suomessa eniten sitten vuoden 2019. Näiden lajien pesintämenestys on vahvasti sidoksissa jyrsijöiden runsauteen tunturialueilla.

Suomen pesimälinnustoa seurataan muun muassa ympäri maata sijaitsevien kuuden kilometrin mittaisten laskentareittien avulla. Reittejä on lähes 600, ja niistä lasketaan vuosittain noin puolet. Valtaosan laskennoista tekevät vapaaehtoiset lintuharrastajat.

Atlaskisa juhannuksena

Juhannuksena järjestetään jälleen valtakunnallinen, leikkimielinen ja kaikille avoin atlaskisa. Koska tilanne on kohentunut viime vuodesta, myös säännöt ovat hieman erilaiset: nyt yritetään korottaa ruutujen pesimävarmuussummia. Osallistu yhtenä tai useampana päivänä ja ole mukana kartoittamassa Suomen pesimälinnustoa! Kisan järjestää TLY:n atlasvastaava Kim Kuntze.

Kisa kestää perjantaista 23.6. sunnuntaihin 25.6. ja osallistua voi tuona aikana yhtenä, kahtena tai jokaisena päivänä. Osallistua voi yksin tai korkeintaan viiden hengen joukkueena. Rallialue on valinnainen korkeintaan kolmen atlasruudun alue.  Rallissa kisaaja/joukkue saa pisteitä sen mukaan, kuinka paljon kykenee nostamaan ruutujen  pesimävarmuussummaa.

Tarkemmat säännöt ja esimerkkejä pisteytyksestä löytyy nettisivuilta: https://www.birdlife.fi/atlasviikot2023/

Vaikka et osallistuisi kisaan, ovat atlashavainnot tervetulleita! Ilmoita kaikki pesintään liittyvät havainnot, myös yleisistä lajeista.