Kategoria: Havainnot

Havainnot kategoria sisältää lintujen havaintoihin liittyvät aiheet

Ennätysmäärä kehrääjiä Apuksen alueella

Kehrääjiä on kuluvan syksyn aikana havaittu Apuksen aluella kolminkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Tiira-havaintoarkistoon on elokuun alusta syyskuun puoliväliin ulottuvalla ajanjaksolla ilmoitettu havainnot 154 kehrääjästä. Vuosien väliset erot tällä lajilla näyttävät olevan suuria. Vuosi 2021 oli pohjavuosi, tuolloin havaintoja kertyi vain 17 yksilöstä.

Apuslaisen kehrääjätutkimusryhmän havaintojen mukaan kehrääjien pesinnät onnistuivat hyvin. Tuhoutuneita pesintöjä todettiin hyvin vähän. Kehrääjiä ilmoitettiiin Tiiraan Mäntsälästä 18, Nurmijärveltä 1 ja Tuusulasta 135. Tuusulan huimaa lukua selittää Rantamo-Seittelin kosteikolla harjoitettu kehrääjien rengastustoiminta. Tänä vuonna kosteikkoja ympäröiville pelloilla kasvoi runsaasti apilaa, hunajakukkaa, rypsiä sekä joitakin muita kesannoinnissa käytettyjä runsaasti kukkivia kasveja. On mahdollista, että nämä kukkapellot houkuttelivat runsaasti niin yöperhosia kuin niitä saalistavia kehrääjiäkin. Kaiken kaikkiaan kehrääjiä rengastettiin 103 yksilöä, näistä 94 % (97 yksilöä) oli nuoria, kesällä syntyneitä kehrääjiä.

Nuorten kehrääjien syysmuutto huipentui Apuksen alueella 25.8., jolloin Rantamo-Seittelin kosteikolla rengastettiin vuorokauden aikana 20 kehrääjää. Tämän jälkeen kehrääjien määrä pieneni nopeasti. Kehrääjärengastuksessa toimivat Juha Honkala, Seppo Niiranen, Pekka Mäkelä, Sini-Maria Tuomivaara ja Pertti Uusitalo.

Käpytikkavaellus kiihtyy

Syysmuutto ei ole vielä yleisesti kovin näkyvää. Mutta käpytikoilla on meneillään yksi kaikkien aikojen vilkkaimmista vaelluksista. Käpytikka ei tosin ole varsinainen muuttolintu, mutta se vaeltaa ravintotilanteen mukaan. Lue lisää käpytikkojen vaelluksesta BirdLifen sivuilta.

BirdLifen mukaan harmaahaikarat levittäytyvät näihin aikoihin merenlahdille ja järvien rannoille. Harmaahaikaroiden seasta saattaa löytyä myös yhä useammin jalohaikara. Apuksen alueella jalohaikarahavaintoja löytyy Tiirasta Tuusulanjärveltä sekä Rantamo-Seittelistä.

Suomen runsaimpien lintulajien pesimäkanta pieneni kesällä 2023

BirdLife Suomi ry ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus 5.7.2023

Lintuharrastajien tekemissä lintulaskennoissa on havaittu tänä kesänä harvinaisen vähän Suomen runsaimpia lintulajeja, peippoja ja pajulintuja. Laskentatulokset kertovat myös esimerkiksi leppälinnun vähentyneen huolestuttavasti. Kesän ilonaiheisiin lukeutuvat pohjansirkkukannan elpyminen sekä monien petolintujen runsaus Pohjois-Suomessa.

Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa koordinoimien pesimälinnustolaskentojen mukaan kahden Suomen runsaimman lintulajin, peipon ja pajulinnun, pesimäkanta on tänä kesänä ennätyksellisen pieni. Peippoja on Suomessa nyt noin neljänneksen vähemmän kuin vuosituhannen alussa ja pajulintukanta on pienentynyt yli kolmanneksen vain parissa vuodessa.

Molempien lajien kanta on ollut laskussa jo pitkään. Peippo on vähentynyt 2000-luvulla, vaikka levinneisyydeltään eteläisenä, Euroopassa talvehtivana lajina sen pitäisi runsastua Suomessa ilmastonmuutoksen myötä.

”Tämä voi johtua lisääntyneistä hakkuista. Peippo välttelee hakkuuaukeita ja sen pesimätiheydet ovat sitä suurempia, mitä korkeampaa puusto on”, pohtii suojeluasiantuntija Tero Toivanen BirdLife Suomesta.

Pajulinnun nykyisen pesimäkannan arvioidaan olevan vain puolet 1980-luvun huippuvuosista. Suomen pajulintukanta onkin saattanut vuosikymmenien mittaan pienentyä jopa viidellä miljoonalla parilla.

”Pajulinnun vähenemisen syyt eivät ole varmuudella tiedossa, mutta laji talvehtii Afrikassa, jossa kuivuus voi lisätä talviaikaista kuolleisuutta”, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Huomattavan runsaita lintulajeja ovat Suomessa tänä kesänä esimerkiksi peukaloinen, mustapääkerttu ja tikli. Nämä lajit ovat hyötyneet ilmaston lämpenemisestä ja niiden levinneisyysalueet ovat laajentuneet nopeasti kohti pohjoista. Eteläisten lajien leviäminen pohjoiseen näkyy myös muissa seurannoissa, kuten käynnissä olevassa Suomen neljännessä lintuatlaksessa. Pitkäaikaisseurannat ovat avainasemassa linnuston muutosten havaitsemisessa.

Maailmanlaajuisesti uhanalaisen pohjansirkun pesimäkanta on elpynyt Pohjois-Suomessa ja palannut 1990-luvun tasolle pitkän taantuman jälkeen. Tunturi-Lapin vahvojen pikkujyrsijäkantojen myötä tunturikihuja sekä useita petolintuja, kuten piekanoita, pesii Suomessa eniten sitten vuoden 2019. Näiden lajien pesintämenestys on vahvasti sidoksissa jyrsijöiden runsauteen tunturialueilla.

Suomen pesimälinnustoa seurataan muun muassa ympäri maata sijaitsevien kuuden kilometrin mittaisten laskentareittien avulla. Reittejä on lähes 600, ja niistä lasketaan vuosittain noin puolet. Valtaosan laskennoista tekevät vapaaehtoiset lintuharrastajat.

Atlaskisa juhannuksena

Juhannuksena järjestetään jälleen valtakunnallinen, leikkimielinen ja kaikille avoin atlaskisa. Koska tilanne on kohentunut viime vuodesta, myös säännöt ovat hieman erilaiset: nyt yritetään korottaa ruutujen pesimävarmuussummia. Osallistu yhtenä tai useampana päivänä ja ole mukana kartoittamassa Suomen pesimälinnustoa! Kisan järjestää TLY:n atlasvastaava Kim Kuntze.

Kisa kestää perjantaista 23.6. sunnuntaihin 25.6. ja osallistua voi tuona aikana yhtenä, kahtena tai jokaisena päivänä. Osallistua voi yksin tai korkeintaan viiden hengen joukkueena. Rallialue on valinnainen korkeintaan kolmen atlasruudun alue.  Rallissa kisaaja/joukkue saa pisteitä sen mukaan, kuinka paljon kykenee nostamaan ruutujen  pesimävarmuussummaa.

Tarkemmat säännöt ja esimerkkejä pisteytyksestä löytyy nettisivuilta: https://www.birdlife.fi/atlasviikot2023/

Vaikka et osallistuisi kisaan, ovat atlashavainnot tervetulleita! Ilmoita kaikki pesintään liittyvät havainnot, myös yleisistä lajeista.

Muuttolintujen kevät

Kevät on muuttolintujen aikaa ja ilmassa on useita lintuja äänessä yhtä aikaa, mutta miten saada tietää mikä lintu siellä laulaa?

Tähän tarpeeseen on luotu uusi sovellus ”Muuttolintujen kevät”, jonka on toteuttanut Jyväskylän yliopisto.

Lue lisää sovelluksesta sekä lataa sovellus itsellesi vaikka täältä (Jyväskylän yliopiston sivu).

Sovelluksen voi ladata myös suoraan Applen ja Androidin sovelluskaupasta hakemalla nimellä ”Muuttolintujen kevät”.

YLE on tehnyt myös mielenkiintoisen sarjan ”Muuttolintujen kevät”, katso ohjelma Yle Areenasta.

Kun haluat tietää, mitä lintuja on Apuksen alueelta havaittu viime päivänä, käy kurkistamassa sivu Viimeaikaiset havainnot, josta löydät Tiira -järjestelmään syötetyt havainnot päivämääräjärjestyksessä.

Iloisia kuunteluhetkiä lintujen äänten parissa!

Atlastiedote 17.5.2023

Toukokuussa lintujen muutto on parhaimmillaan ja varhaisten pesijöiden pesinnät jo täydessä vauhdissa. Muutontarkkailun ohessa kannattaakin suunnata atlasretkille. Varmista nytatlakseen hautovien joutsenten, lokkien ja töyhtöhyyppien pesinnät. Todennäköisiä pesintöjä voi tähän aikaan etsiä esimerkiksi rastailta, peipolta ja kuovilta. Muista, että kaikille pesintään viittaaville havainnoille löytyy sopivapesimävarmuusindeksi ja havaintoja kerätään kaikista meillä pesimäaikaan tavattavista lajeista kaikkialta Suomessa.

Bongaa päivä pihalla tai taistele tornissa

Kevään suurta lintuviikonloppua vietetään 6.–7.5.

Tarjolla on kaksi huippusuosittua tapahtumaa: kaikille linnuista kiinnostuneille tarkoitettu Bongaa päivä pihalla sekä lintuharrastajien perinteinen Tornien taisto.

Voit halutessasi osallistua vaikka molempiin tapahtumiin!

Lue lisää Bongaa päivä pihalla. Bongaa päivä pihalla järjestetään 6.–7.5. ja kyseessä ei ole kilpailu vaan mukavaa yhdessä oloa.

Lue lisää Tornien taisto. Valitse joukkueellesi oma torni ja muista ilmoittautua viimeistään 6.5. aamulla.

Apuksen pääsiäiskisassa havaittiin 98 lajia

Apuksen pääsiäiskisassa havaittiin 98 lajia ja yhteensä 36 676 yksilöä.

Kisan tavoitteena oli innostaa jäsenistöä retkelle ja ilmoittamaan havaintoja. Ja siinä onnistuttiin, sillä havainnoitsijoita oli peräti 121 – epäselväksi taitaa kuitenkin jäädä, että mikä oli kisamme vaikutus retkeilyintoon.

Havaituista harvinaisuuksista mainittakoon Keravalla nähdyt kolme kattohaikaraa ja Hyvinkään Kytäjällä nähty lyhytnokkahanhi. Pääsiäisen parhaasta lintuhavainnosta ei raadin keskuudessa tullut kuitenkaan erimielisyyttä. Se oli Hyvinkään Kytäjältä löytynyt punakaulahanhi. Linnun löytänyt Olli Okko kertoo: ”Saavuin Kytäjän Suopeltoon ja hanhia oli pellossa runsaasti. Kävin laskemaan niitä, mutta 590 kohdalla laskut menivät sekaisin kaukoputken osuessa punakaulahanheen. Reilun tunnin verran punakaulahanhea ehdittiin seuraamaan, kunnes paikalle ilmaantunut merikotka säikäytti hanhet ilmaan. Sen jälkeen sitä ei nähty. Onneksi paikalle ehti ajoissa muitakin lintuharrastajia linnun näkemään, mutta kuvaa linnusta ei taidettu saada.”

Ollin löytämä punakaulahanhi oli Apuksen alueen 5. havainto lajista, ensimmäinen nähtiin vuonna 2017 Hyvinkään Ridasjärvellä. Tätä kirjoitettaessa 17.4.2023 on Apuksen alueen kuudes punakaulahanhi ollut tarkkailtavissa Nurmijärven Lepsämässä. Lisätietoja löytyy Tiirasta.

Apus onnittelee Olli Okkoa hienosta havainnosta ja toimittaa voittajalle kirjapalkinnon sopivan tilaisuuden tullen.

Kuvituskuvana Apuksen 6. punakaulahanhi Nurmijärven Lepsämässä, kuva Hannu Kalliokoski.