Seittelin kosteikon pesivät naurulokit laskettiin samaan tapaan kuin vuosina 2020–2022. Yhdyskunnan pesimäsaaret kuvattiin dronella toukokuun loppupuolella naurulokkien haudonta-aikaan, ennen kuin kasvillisuus peitti näkymiä. Kuvausajankohta ajoitettiin iltaan sillä tällöin niin hautovat naaraat kuin pesää vartioivat koiraatkin olivat asettuneet yöpuulle. Kuvista laskettiin kaikki yksilöt. Yksilömäärä jaettiin kahtia ja näin saatiin pesivien parien minimäärä.
Tänä vuonna Seittelin kosteikolla pesi 863 paria naurulokkeja. Luku on hieman pienempi kuin 2022 (897 paria) ja pienin sitten vuoden 2017. Vuonna 2022 pesimäsaarilla riehunut minkki tappoi satoja lokinpoikasia. On mahdollista, että osa viime vuonna pesineistä naurulokkiemoista muisti tämän ja muutti muualle.
Apuksen talkooporukka on viimeisten kymmenen vuoden ajan raivannut talvisin saarten kasvillisuuden (järviruo’on, pujon, nokkosen, koiranheiden, pajut ym) niin matalaksi kuin mahdollista, jotta lokit voisivat asettua pesimään ja pesille olisi tilaa. Vaikeasta jää- ja lumitilanteesta johtuen raivaustalkoot saatiin tänä vuonna pidettyä vasta 20. huhtikuuta, mutta kuitenkin ennen pesimäkautta. Raivattu kasvimassa koottiin keoiksi. Pesimäaikaan kyseiset keot olivat suosittuja pesäpaikkoja niin naurulokeille kuin sinisorsillekin.
Naurulokkien pesimämenestys arvioitiin kesäkuun rengastuskäynneillä hyväksi. Minkin aiheuttamaa suurta poikaskuolleisuutta ei havaittu, mutta muutama alueella elävä varis oppi tappamaan naurulokin poikasia. Varisten jäljiltä kuolleita poikasia oli itäsaaressa useita kymmeniä. Juhannuksen aikaan muualta maasta kantautui tietoja lintuinfluenssaan kuolleista naurulokeista. Seittelissä ei havaittu tavanomaisesta poikkeavia määriä kuolleita aikuislintuja, mutta seuranta lokkisaarilla päättyi 23.6., jolloin viimeiset poikaset rengastettiin.
Markku Tiirakarin ottamassa kuvassa naurulokki ruokkii poikasiaan heinäkuussa.
BirdLife Suomi ry ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus 5.7.2023
Lintuharrastajien tekemissä lintulaskennoissa on havaittu tänä kesänä harvinaisen vähän Suomen runsaimpia lintulajeja, peippoja ja pajulintuja. Laskentatulokset kertovat myös esimerkiksi leppälinnun vähentyneen huolestuttavasti. Kesän ilonaiheisiin lukeutuvat pohjansirkkukannan elpyminen sekä monien petolintujen runsaus Pohjois-Suomessa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa koordinoimien pesimälinnustolaskentojen mukaan kahden Suomen runsaimman lintulajin, peipon ja pajulinnun, pesimäkanta on tänä kesänä ennätyksellisen pieni. Peippoja on Suomessa nyt noin neljänneksen vähemmän kuin vuosituhannen alussa ja pajulintukanta on pienentynyt yli kolmanneksen vain parissa vuodessa.
Molempien lajien kanta on ollut laskussa jo pitkään. Peippo on vähentynyt 2000-luvulla, vaikka levinneisyydeltään eteläisenä, Euroopassa talvehtivana lajina sen pitäisi runsastua Suomessa ilmastonmuutoksen myötä.
”Tämä voi johtua lisääntyneistä hakkuista. Peippo välttelee hakkuuaukeita ja sen pesimätiheydet ovat sitä suurempia, mitä korkeampaa puusto on”, pohtii suojeluasiantuntija Tero Toivanen BirdLife Suomesta.
Pajulinnun nykyisen pesimäkannan arvioidaan olevan vain puolet 1980-luvun huippuvuosista. Suomen pajulintukanta onkin saattanut vuosikymmenien mittaan pienentyä jopa viidellä miljoonalla parilla.
”Pajulinnun vähenemisen syyt eivät ole varmuudella tiedossa, mutta laji talvehtii Afrikassa, jossa kuivuus voi lisätä talviaikaista kuolleisuutta”, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Huomattavan runsaita lintulajeja ovat Suomessa tänä kesänä esimerkiksi peukaloinen, mustapääkerttu ja tikli. Nämä lajit ovat hyötyneet ilmaston lämpenemisestä ja niiden levinneisyysalueet ovat laajentuneet nopeasti kohti pohjoista. Eteläisten lajien leviäminen pohjoiseen näkyy myös muissa seurannoissa, kuten käynnissä olevassa Suomen neljännessä lintuatlaksessa. Pitkäaikaisseurannat ovat avainasemassa linnuston muutosten havaitsemisessa.
Maailmanlaajuisesti uhanalaisen pohjansirkun pesimäkanta on elpynyt Pohjois-Suomessa ja palannut 1990-luvun tasolle pitkän taantuman jälkeen. Tunturi-Lapin vahvojen pikkujyrsijäkantojen myötä tunturikihuja sekä useita petolintuja, kuten piekanoita, pesii Suomessa eniten sitten vuoden 2019. Näiden lajien pesintämenestys on vahvasti sidoksissa jyrsijöiden runsauteen tunturialueilla.
Suomen pesimälinnustoa seurataan muun muassa ympäri maata sijaitsevien kuuden kilometrin mittaisten laskentareittien avulla. Reittejä on lähes 600, ja niistä lasketaan vuosittain noin puolet. Valtaosan laskennoista tekevät vapaaehtoiset lintuharrastajat.
Lokakuussa 2022 käynnistettyNurmijärven Valkjärven lintuprojekti on tullut päätökseensä. Projekti teki 20 telkänpönttöä, joista nyt jo 9 on ripustettu ja loput ripustetaan, kun kelit paranevat huhtikuun aikana.
Projekti sai alkusysäyksen kun Arkadian yhteislyseon opettaja Mika Sipura saapui 9.8.2022 Klaukkalan rotareiden vieraaksi ja piti esitelmän Valkjärven tilaa koskevasta yhteislyseon tutkimuksesta.
Tutkimuksessa tuotiin selkeästi esille myös lintujen pesintäolosuhteiden haasteita ja tästä rotareiden jäsen Ari Niiniviita yhdessä kaverinsa Tapio Tiirikaisen kanssa saivat idean pistää pystyyn projekti tukemaan lintujen elinolosuhteita Valkjärvellä.
Projektin aloituspalaveriin sunnuntaina 30.10.2022 kutsuttiin yhteisöjä ja yksityishenkilöitä, jotka voisivat olla asiasta kiinnostuneita.
Aloituspalaveri sai erittäin hyvän vastaanoton ja projekti sai tukijoikseen seuraavat yhteisöt:
Nurmijärvi – Klaukkalan rotaryklubi ry
Valkjärven kyläyhdistys
ProValkjärvi ry
Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry
Nurmijärven Luonto ry
Lions club Klaukkalan Leat
K-Rauta Korpisaari
Projekti piti pari suunnittelukokousta ja kävi soutamassa Valkjärvellä rantoja katsomassa.
Samoin projekti vieraili Lempäälän Ahtialanjärvellä tutustumassa siellä toteutettuun lintujen pesinnän kehitysprojektiin. Lopputuloksena näistä alustavista selvityksistä projekti päätti toteuttaa 20 telkänpöntön rakentamisen kevään 2023 aikana.
Varsinainen työntekeminen alkoi tammikuussa, kun projektin ydinryhmä kokoontui ja teki 4 protopönttöä. Erityiskiitos Markku Pesoselle osallistumisesta suunnittelu- ja rakennusvaiheeseen sekä työpajan käytöstä projektin hyväksi protojen valmistuksessa.
Näiden avulla saatiin hyvät speksit tarvikehankinnoille sekä rakentamistalkoiden suunnittelulle.
Valkjärven koulu on koko projektin ajan toiminut upeassa yhteistyössä projektin kanssa ja heidän kanssaan sovittiin koulun puutyöluokan käytöstä projektin talkoopaikkana 4.3.2023.
Proton rakentamisesta oli myös se hyöty, että huomattiin rakennustöitä merkittävästi nopeuttavaksi, jos tietyt pöntön osat olisivat jo ennen talkoita tehdyt ja niinpä Klaukkalan rotarit otti asian hoitaakseen.
Näin myös talkoot muuttuivat pönttöjen rakentamisesta pönttöjen kokoamistalkoiksi.
Samaan aikaan tehtiin projektin markkinointia sekä tukiyhdistysten jäsenille että myös Nurmijärven Uutisten avulla koko Nurmijärvelle ja tavoitteena oli löytää sekä talkoolaisia että maanomistajia, joiden Valkjärven rantatonteille projektin rakentamat telkänpöntöt on tarkoitus lahjoittaa.
Ennen talkoiden aloittamista projekti oli löytänyt 10 maanomistajaa, jotka olivat antaneet luvan ripustaa tonteilleen 15 telkänpönttöä.
Sitten tulikin jo maaliskuun alku ja pönttöjen kokoamistalkoiden aika 4.3.2023.
Talkoot oli suunniteltu alun perin kaksipäiväisiksi, mutta kiitos etukäteistöiden sekä vikkelän talkooporukan, kaikki 20 pönttöä olivat valmiina jo 4.3.2023 klo 15.
Seuraavaksi oli vuorossa sitten kahden hengen iskuryhmän (Henri Stenroos, Tapio Tiirikainen) tiukka työpäivä 18.3.2023. He kiersivät ympäri Valkjärveä ja kävivät kiinnittämässä 9 pönttöä sovittujen rantatonttien puihin. Kävi jopa niin, että kun yhden tontin naapuri huomasi, mitä pojat tekevät ja tuli juttusille, niin hänkin halusi ja sai yhden pöntön omalle tontilleen.
Tätä projektin loppuraporttia kirjoitettaessa on enää 11 pönttöä viemättä Valkjärven rantaan ja niistä jo 6 tietää sijoitusosoitteensa eli tällä hetkellä meillä on enää 5 vapaata pönttöä, jotka nekin saadaan sijoitettua kevään kuluessa.
On ollut erittäin hienoa olla yhteydessä maanomistajiin, jotka joko lehti-ilmoituksen tai lähettämämme kirjeen perusteella ovat olleet erittäin positiivia asiaa kohtaan ja halunneet tukea telkkien pesintää omilla maillaan. Tässä on ollut selvästi nähtävissä myös eri sukupolvia yhdistävä lintujen tarkkailunäkökulma mukana.
Haluamme kiittää kaikkia projektiin osallistuneita yksityishenkilöitä sekä tukiyhdistyksiämme! Ilman teitä emme tätä projektia olisi saaneet valmiiksi.
Klaukkalassa 22.3.2023 Ari Niiniviita Tapio Tiirikainen
VESILINTUJEN KEINOPESÄKURSSI tiistainan 11.4.2023 KLO 17:30-20:00 SOUKKIONTIE 558, 04740 MÄNTSÄLÄ
Vesilintujen keinopesäkurssi on kaikille avoin. Kurssi ja luento on maksuton, keinopesän voi lunastaa 10 €/pesä materiaalikustannuksella. Kurssilla perehdytään vesilintujen pesintään ja rakennetaan keinopesä vesilinnuille. Kurssin kouluttajan toimii Veli-Matti Pekkarinen SOTKA – levähdysaluehankkeesta.
Kurssille otetaan max. 20 henkilöä. Ennakkoilmoittautumiset kyosti.oksanen@metsastajaliitto.fi
Tapahtuman järjestää Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan Piirin nuorisotoimikunta.
Tringa ry järjestää etäyhteydellä toteutettavan kaavakoulutustilaisuuden ensi viikon tiistaina 21.3. klo 18–19.30. Koulutuksessa käydään läpi perusasioita kaavoituksesta ja siitä, kuinka kaavoihin voidaan vaikuttaa sekä tutustutaan hieman kaavoitusta ohjaavaan lainsäädäntöön ja siihen, mistä ajankohtaisista kaavahankkeista voi helpoiten löytää tietoa. Sen kummempaa pohjatietoa asiasta ei vaadita, koulutus sopii kaikille asiasta kiinnostuneille ja erityisesti kaikille niille, jotka haluavat osallistua Apuksen ja / tai Tringan suojelutoimintaan. Koulutus on maksuton.
Ilmoittautua voit maanantaihin 20.3. saakka. Lisätietoa ja ilmoittautumislinkki löytyy Tringan kotisivuilta.
Jos aiheesta tulee jotain kysyttävää, niin Tringan suojelusihteeri Juho Leppänen vastaa mielellään. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry suojelusihteeri(AT)tringa.fi
Kuvassa Järvenpään Vanhankylänniemen puisto- ja virkistysalue, jonne kaupunki on kaavoittamassa asuinrakennuksia.
Talvilintulaskentojen kevättalven laskentajakso on nyt käynnissä ja kestää 6.3. asti. Tule mukaan laskemaan! Reitin voi perustaa vielä nyt, vaikka kaksi edellistä talven laskentaa olisi jäänyt välistä. Kevättalven laskennat antavat tietoa miten lintujen talvehtiminen on onnistunut. Eilen Tammisaaren kaupungin sulassa ruokaili 12 nokikanaa, jotka ovat onnistuneet talvehtimisessa.
Tuusulanjärven länsirannalla oleville Rantamon kosteikoille kunnostettiin heinäkuussa 2015 noin 200 metriä pitkä kahlaajaranta. Ruopattu ranta on Rantamon pääaltaan eteläreunalla, lähinnä valkoista muuntajaa oleva ranta. Ensimmäiset kahlaajat pysähtyivät lietteelle kaivinkoneen ollessa vielä töissä ja ensimmäisenä päivänä rannalla havaittiin jo kahdeksan eri lajia kahlaajia.
Rantaan ei näe muutonseurantaan käytetyltä kukkulalta, vaan lintuja nähdäkseen on kuljettava hiekkatietä altaan rantaan. Altaan länsirannalla kulkevalta tieltä, ennen punaista latoa, on erinomainen näkyvyys kahlaajarannalle. Jotta kahlaajat eivät säiky lentoon, kuljetaan altaan länsirannalle hiekkatietä pitkin nousematta muokatulle penkalle tätä ennen.
Ranta valikoitui usean tekijän kompromissina (maanomistus- ja vesistönsuojelukysymykset, rantapenkereiden muoto, jne.). Rannasta voi tulla erinomainen kahlaajien levähdysalue ja toivommekin, että kaikki altailla kävijät merkkaisivat havaintonsa Tiiraan, niin saamme hyvää aineistoa kahlaajarannan arvosta. Merkitse myös havainnointiaika havaintoihisi, niin näemme miten kahlaajat vaihtuvat alueella samankin päivän aikana.
Kahlaajarannan suunnittelua koordinoi Apuksen työryhmä Seppo Niirasen johdolla ja yhteistyötä on tehty Uudenmaan ELY-keskuksen, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän ja alueen maanomistajien kanssa. Rahoitus työlle saatiin lahjoituksena Uudenmaan linturallilta.
Muistutamme samalla Rantamon yleisestä liikkumisohjeesta, joka on sovittu alueen maanomistajien ja kunnan viranomaisten kanssa: Autot jätetään Rantamontien alussa olevalle parkkipaikalle. Muuntajalla ja staijikukkulalla, samoin kuin teiden varsilla, on pysäköinti kielletty liikennemerkkien mukaisesti. Näin toimimalla lintujen tarkkailu ja hyvä yhteistyö alueen maanomistajien kanssa ei vaarannu.
Ensimmäinen sirri, kuovisirri, laskeutui altaalle kaivinkoneen ollessa vielä töissä. Tämä aikuinen lintu on enimmäkseen vielä kuparinpunainen, vaikka onkin aloittanut jo sulkimisen harmaaseen talvipukuunsa.