BirdLife Suomi muistuttaa lintujen pesimärauhasta. Lintujen laulusta kannattaa nyt nauttia, mutta pesintöjä ei saa häiritä. Kaikkien lintulajien pesinnät ovat lailla suojeltuja ja niiden häiritseminen on kielletty.

Useimpien lintulajien pesintä on juuri nyt herkässä vaiheessa, kun emot rakentavat pesää, munivat ja hautovat. Todennäköisyys sille, että emo hylkää pesän häiriön vuoksi on suurimmillaan pesinnän alkuvaiheessa.

Lintujen käyttäytyminen antaa usein vihjeen pesinnästä, vaikka yhtään pesää ei näkyisikään. Emojen hätäily ja varoittelu ovat varma merkki pesinnästä.

”Lintujen pesintöjen huomioon ottaminen on helppoa. Riittää, että tarkkailee lintujen käyttäytymistä ja muuttaa hieman omia kulkureittejään lintujen tarpeiden mukaan”, neuvoo suojeluasiantuntija Aapo Salmela BirdLife Suomesta.

Lintujen pesinnän häiritseminen ja pesien vahingoittaminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Kielto koskee myös rakenteilla olevia pesiä. Tahallisesta pesien tuhoamisesta seuraa sakkojen lisäksi munien arvon korvaaminen valtiolle. Korvausarvo vaihtelee lajin harvinaisuuden ja uhanalaisuuden mukaan.

Osa lajeista käyttää samaa pesää useana vuonna. Näiden pesien suoja on ympärivuotinen. Esimerkiksi BirdLifen vuoden linnun, erittäin uhanalaisen tervapääskyn, pesien hävittäminen on kiellettyä myös pesimäajan ulkopuolella.

(Haapana: kuva Suski Kaukinen)

BirdLife Suomi on valinnut vuoden linnuksi erittäin uhanalaisen tervapääskyn. Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on kiinnittää huomiota kaikille tutun tervapääskyn vähenemiseen ja sen pesäpaikkojen säilymiseen. Samalla kerätään havaintoja tervapääskystä ja tarkennetaan lajin nykyistä kannanarviota.

Tervapääskyjä pesii koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Tyypillinen pesäpaikka on rakennuksen kolo lähellä katonrajaa. Tervapääskyjä pesii myös maatilojen pihapiireissä sekä aukeilla metsäpaikoilla tikkojen vanhoissa koloissa, usein korkeissa keloissa. Tervapääsky viettää ilmassa valtaosan elämästään: se syö yksinomaan lentäviä hyönteisiä ja muita ilmassa leijuvia selkärangattomia, se parittelee ja jopa nukkuu lentäessään.

Suomen tervapääskykanta on vähentynyt pitkään ja tasaisesti, ja samankaltaista huolestuttavaa kehitystä on havaittu myös monissa muissa Euroopan maissa. Vähenemisen syyt ovat osin epäselvät. Merkittävin tunnistettu uhka on sopivien pesäpaikkojen väheneminen etenkin kaupunkiympäristöissä, joissa valtaosa kannasta nykyään pesii.

Tervapääskyjen pesät ovat luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja ympäri vuoden. Silti niitä tuhoutuu katto- ja julkisivuremonttien yhteydessä. Taustalla on usein tiedon puute. Ennen remontteja on tärkeä selvittää, pesiikö rakennuksessa tervapääskyjä, ja tarvittaessa hakea poikkeuslupaa Lupa- ja valvontavirastolta. Häviävät pesäpaikat on korvattava pöntöillä.

”Tervapääskypönttöjen hinta on murto-osa kattoremontin kustannuksista. Tervapääsky on myös varsin siisti lintu, sillä emot kuljettavat poikasten ulosteet pois pesästä. Niiden aiheuttamaa sotkua on siis turha pelätä”, kertoo BirdLifen suojeluasiantuntija Aapo Salmela.

Tervapääskyjen asuntopulaa voi helpottaa asentamalla ulkoseinille räystäiden alle pönttöjä. Niitä voi kiinnittää myös avoimilla paikoilla korkealle puihin.

”Jokainen voi osallistua vuoden lintu -hankkeeseen kirjaamalla havaintonsa tervapääskyistä Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi)”, kannustaa Salmela.

Pesimäaikaan kesä-heinäkuussa laji on helppo havaita, kun linnut lentävät matalalla ja syöksyvät pesäkoloihinsa ruokkimaan poikasia. Havaintojen kirjaamisessa kannattaa keskittyä pesäpaikkoihin. Näin ne voidaan huomioida tulevissa remonteissa.

Vuoden lintu on BirdLife Suomen valitsema vähentynyt, harvalukuinen tai puutteellisesti tunnettu lintulaji, josta kerätään tehostetusti havaintoja. Edellinen vuoden lintu oli erittäin uhanalainen huuhkaja.

(Tervapääsky: kuva Markku Huhta-Koivisto)