Linturetki Jurmoon marraskuussa

Huom! Uutiskirjeessä virheellinen päivämäärä!

Apus järjestää linturetken Korppoon Jurmon saarelle 16.–19.11.2023. Jurmo on geologisesti yksi Suomen hienoimmista saarista. Jurmon tunnuslintu on merisirri, joita on saarella marraskuussa joskus jopa satoja. Myös myöhäisiä vesilintuja kuten pilkkasiipiä, harmaasorsia, lapasotkia ja kuikkia nähdään tuolloin säännöllisesti. Kahlaajista voidaan havaita esim. jänkäkurppia ja tundrakurmitsoja. Petolinnuista ovat usein saarella paikallisina sinisuohaukka, hiirihaukka, piekana, tuuli- ja muuttohaukka. Hiiripöllö on paikalla lähes joka syksy. Myös kangas- ja tunturikiuru sekä pulmunen talvehtivat saarella lähes vuosittain ja ovat paikalla jo marraskuussa.

Yhteysalus m/s Utö lähtee Nauvon Pärnäsin satamasta torstaina 16.11. klo 13.30 ja on Jurmossa klo 17.15. Retkelle on mahdollisuus tulla myös perjantaina 17.11., jolloin yhteysalus lähtee klo 18.15 ja on Jurmossa n. klo 21.15. Laivalla on mahdollisuus ruokailla. Laivalla pitää olla viimeistään puoli tuntia ennen lähtöaikaa.

Majoitus on Jurmo Innin tiloissa 2–3 hengen huoneissa. Hinta torstaista sunnuntaihin on 195 €, sisältäen aamiaisen pe-su, lounaan pe-su, päivällisen perjantaina ja lauantaina, iltapalan torstaina ja lauantaisaunan. Sunnuntaina 19.11. yhteysalus lähtee klo 13.30 ja on takaisin Pärnäsissä n. klo 17.30. Perjantaista sunnuntaihin retken hinta on 130 €. Retkelle mahtuu 15 henkilöä.

Nauvoon on matkaa Hyvinkäältä ja Järvenpäästä n. 230 km ja ajoaika n. 4 t. Paraisten ja Nauvon välillä on lossi, joka kulkee 15 min välein ja vaikuttaa hieman ajoaikaan. Nauvoon mennään omalla autolla tai kimppakyydeillä.

Jurmossa on Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen lintuasema, jonka toimintaan pääsemme tutustumaan.

Jurmo Innin majoitustiloihin voi tutustua täällä.

Tietoa itse Jurmon saaresta. Retken oppaana toimii Kari Degerstedt.

Sitovat ilmoittautumiset ja tiedustelut sähköpostitse osoitteella kari.degerstedt@gmail.com.

Jurmon lintumatka maksetaan lähtöpäivään mennessä Apuksen tilille: (IBAN): FI62 1029 3006 1010 82

Ilmoittautumalla mahdollisimman aikaisin varmistat, että mahdut mukaan.

Tuulihaukka (kuva: Jyrki Laaksonen)

Tuusulan Seittelin naurulokit 2023

Seittelin kosteikon pesivät naurulokit laskettiin samaan tapaan kuin vuosina 2020–2022. Yhdyskunnan pesimäsaaret kuvattiin dronella toukokuun loppupuolella naurulokkien haudonta-aikaan, ennen kuin kasvillisuus peitti näkymiä. Kuvausajankohta ajoitettiin iltaan sillä tällöin niin hautovat naaraat kuin pesää vartioivat koiraatkin olivat asettuneet yöpuulle. Kuvista laskettiin kaikki yksilöt. Yksilömäärä jaettiin kahtia ja näin saatiin pesivien parien minimäärä.

Tänä vuonna Seittelin kosteikolla pesi 863 paria naurulokkeja. Luku on hieman pienempi kuin 2022 (897 paria) ja pienin sitten vuoden 2017. Vuonna 2022 pesimäsaarilla riehunut minkki tappoi satoja lokinpoikasia. On mahdollista, että osa viime vuonna pesineistä naurulokkiemoista muisti tämän ja muutti muualle.

Apuksen talkooporukka on viimeisten kymmenen vuoden ajan raivannut talvisin saarten kasvillisuuden (järviruo’on, pujon, nokkosen, koiranheiden, pajut ym) niin matalaksi kuin mahdollista, jotta lokit voisivat asettua pesimään ja pesille olisi tilaa. Vaikeasta jää- ja lumitilanteesta johtuen raivaustalkoot saatiin tänä vuonna pidettyä vasta 20. huhtikuuta, mutta kuitenkin ennen pesimäkautta. Raivattu kasvimassa koottiin keoiksi. Pesimäaikaan kyseiset keot olivat suosittuja pesäpaikkoja niin naurulokeille kuin sinisorsillekin. 

Naurulokkien pesimämenestys arvioitiin kesäkuun rengastuskäynneillä hyväksi. Minkin aiheuttamaa suurta poikaskuolleisuutta ei havaittu, mutta muutama alueella elävä varis oppi tappamaan naurulokin poikasia. Varisten jäljiltä kuolleita poikasia oli itäsaaressa useita kymmeniä. Juhannuksen aikaan muualta maasta kantautui tietoja lintuinfluenssaan kuolleista naurulokeista. Seittelissä ei havaittu tavanomaisesta poikkeavia määriä kuolleita aikuislintuja, mutta seuranta lokkisaarilla päättyi 23.6., jolloin viimeiset poikaset rengastettiin.

Markku Tiirakarin ottamassa kuvassa naurulokki ruokkii poikasiaan heinäkuussa.

Juha Honkala ja Jouko Vuori

Kukkulan Kuningas -kisassa kolme joukkuetta

Kukkulan kuningas 2023-kisan voitto meni tänä vuonna Järvenpäähän. Tuloksia ilmoitti vain kolme joukkuetta. Toivottavasti ensi vuonna kisaan saadaan aiempien vuosien tapaan kukkuloita myös Keravalta, Nurmijärveltä ja Tuusulasta. 

Järvenpään vanhan kaatopaikan täyttömäellä Kukkulan Kuninkuudesta taisteli urhoollisesti joukkue nimeltä Rotan rykäisy: Mika Ylinen (päärotta), Keijo Heinunen, Jukka Husa, Ari Kuisma, Olavi Kurttio ja Jarkko Malin. Mika Ylisen ottamassa kuvassa voittoisa joukkue havannoi kukkalallaan. Havaittuja lajeja joukkueella oli yhteensä 44, joista kisalajeja oli 12 (siipien kärkiväli ylittää 100 cm). Rottien rykäisy oli sen verran tehokas, että Kukkulan kuninkuus 2023 meni Järvenpäähän. Onneksi olkoon!

Rottien rykäisyn kisalajit: 

1. harmaalokki

2. korppi

3. harmaahaikara

4. kalalokki

5. ruskosuohaukka 3 muuttavaa

6. kalasääski

7. hiirihaukka

8. merikotka 1ad p vanha lintu

9. hanhilaji

10. kurki

11. laulujoutsen

12. sinisuohaukka

Hopeasija meni Mäntsälään, joukkueelle Sileäkallion sliipparit. Mäntsälän Sileäkalliolla havainnoivat Markku Luukkonen, Jukka Laiho ja Petri Sola. Kisalajeja sliipparit havaitsivat 10:

1. laulujoutsen

2. merikotka

3. kanahaukka

4. hiirihaukka

5. mehiläishaukka

6. piekana

7. sinisuohaukka

8. kalalokki

9. harmaalokki

10. korppi

Hyvinkäällä Ridasjärven Latostenmaanmäessä joukkue Kari Degerstedt, Jari Siven ja Eero Vilpas otti tämän vuoden kisassa pronssia. Havaittuja kisalajeja oli 7. Kiitos kaikille osallistujille ja kisaa sivusta seuranneille!

1. laulujoutsen

2. metsähanhi

3. mehiläishaukka

4. merikotka

5. kurki

6. harmaalokki

7. korppi

Ennätysmäärä kehrääjiä Apuksen alueella

Kehrääjiä on kuluvan syksyn aikana havaittu Apuksen aluella kolminkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Tiira-havaintoarkistoon on elokuun alusta syyskuun puoliväliin ulottuvalla ajanjaksolla ilmoitettu havainnot 154 kehrääjästä. Vuosien väliset erot tällä lajilla näyttävät olevan suuria. Vuosi 2021 oli pohjavuosi, tuolloin havaintoja kertyi vain 17 yksilöstä.

Apuslaisen kehrääjätutkimusryhmän havaintojen mukaan kehrääjien pesinnät onnistuivat hyvin. Tuhoutuneita pesintöjä todettiin hyvin vähän. Kehrääjiä ilmoitettiiin Tiiraan Mäntsälästä 18, Nurmijärveltä 1 ja Tuusulasta 135. Tuusulan huimaa lukua selittää Rantamo-Seittelin kosteikolla harjoitettu kehrääjien rengastustoiminta. Tänä vuonna kosteikkoja ympäröiville pelloilla kasvoi runsaasti apilaa, hunajakukkaa, rypsiä sekä joitakin muita kesannoinnissa käytettyjä runsaasti kukkivia kasveja. On mahdollista, että nämä kukkapellot houkuttelivat runsaasti niin yöperhosia kuin niitä saalistavia kehrääjiäkin. Kaiken kaikkiaan kehrääjiä rengastettiin 103 yksilöä, näistä 94 % (97 yksilöä) oli nuoria, kesällä syntyneitä kehrääjiä.

Nuorten kehrääjien syysmuutto huipentui Apuksen alueella 25.8., jolloin Rantamo-Seittelin kosteikolla rengastettiin vuorokauden aikana 20 kehrääjää. Tämän jälkeen kehrääjien määrä pieneni nopeasti. Kehrääjärengastuksessa toimivat Juha Honkala, Seppo Niiranen, Pekka Mäkelä, Sini-Maria Tuomivaara ja Pertti Uusitalo.

Kukkulan kuningas -kisa lauantaina 16.9.2023

Syyskuun puolivälissä on jälleen Apuksen perinteisen Kukkulan kuningas-kisan, eli Isojen lintujen muutonseurantakisan aika.

Kukkuloiden kuninkuudesta kamppaillaan Apuksen alueen muutonseurantapaikoilla, jotka ovat ympäristöään selvästi korkeampia kukkuloita (lintutornit yms. eivät kelpaa). Kisassa hyväksyttäviä lajeja ovat kaikki taivasta vasten lennossa nähdyt siipien kärkiväliltään yli metrin kokoiset linnut. Kisajoukkueen kokoa ei ole rajoitettu eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Eniten isoja lintulajeja nähnyt apuslaisten joukkue/paikka voittaa.

Perinteisiä kisapaikkoja Apuksen alueella ovat:

· Tuusula, Kulomäki

· Tuusula, Rantamo

· Järvenpää, ex-kaatopaikan mäki

· Hyvinkää, Kulomäki

· Mäntsälä, Hevoshaka

· Mäntsälä Sulkava

· Nurmijärvi Tornimäki

· Nurmijärvi Pitkämäki

· Kerava Keinukallio

Kisan säännöt ovat pysyneet suurin piirtein samoina kisan alusta lähtien:

• Havaintoaika klo 9-13

• Eniten lajeja nähnyt apuslaisten joukkue/paikka voittaa (ei-jäsenet ovat tervetulleita mukaan)

• Joukkueen kokoa ei ole rajoitettu

• Vain isot linnut lasketaan = siipien kärkiväli yli 100 cm, eli varista isommat linnut (varis ei siis kelpaa, mitat Lintuoppaan (Lars Svensson ym.) mukaan.)

• Linnut pitää nähdä lennossa taivasta vasten

• Paikka on muutonseurantapaikkana tunnettu ympäristöään selvästi korkeampi kukkula (tornit yms. eivät kelpaa)

Kisajoukkueet voivat ilmoittautua Juhalle sähköpostilla osoitteeseen honkala.juha(at)gmail.com. Ilmoitathan joukkueen nimen, kisapaikan ja osallistujat.

Käpytikkavaellus kiihtyy

Syysmuutto ei ole vielä yleisesti kovin näkyvää. Mutta käpytikoilla on meneillään yksi kaikkien aikojen vilkkaimmista vaelluksista. Käpytikka ei tosin ole varsinainen muuttolintu, mutta se vaeltaa ravintotilanteen mukaan. Lue lisää käpytikkojen vaelluksesta BirdLifen sivuilta.

BirdLifen mukaan harmaahaikarat levittäytyvät näihin aikoihin merenlahdille ja järvien rannoille. Harmaahaikaroiden seasta saattaa löytyä myös yhä useammin jalohaikara. Apuksen alueella jalohaikarahavaintoja löytyy Tiirasta Tuusulanjärveltä sekä Rantamo-Seittelistä.

Suomen runsaimpien lintulajien pesimäkanta pieneni kesällä 2023

BirdLife Suomi ry ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus 5.7.2023

Lintuharrastajien tekemissä lintulaskennoissa on havaittu tänä kesänä harvinaisen vähän Suomen runsaimpia lintulajeja, peippoja ja pajulintuja. Laskentatulokset kertovat myös esimerkiksi leppälinnun vähentyneen huolestuttavasti. Kesän ilonaiheisiin lukeutuvat pohjansirkkukannan elpyminen sekä monien petolintujen runsaus Pohjois-Suomessa.

Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa koordinoimien pesimälinnustolaskentojen mukaan kahden Suomen runsaimman lintulajin, peipon ja pajulinnun, pesimäkanta on tänä kesänä ennätyksellisen pieni. Peippoja on Suomessa nyt noin neljänneksen vähemmän kuin vuosituhannen alussa ja pajulintukanta on pienentynyt yli kolmanneksen vain parissa vuodessa.

Molempien lajien kanta on ollut laskussa jo pitkään. Peippo on vähentynyt 2000-luvulla, vaikka levinneisyydeltään eteläisenä, Euroopassa talvehtivana lajina sen pitäisi runsastua Suomessa ilmastonmuutoksen myötä.

”Tämä voi johtua lisääntyneistä hakkuista. Peippo välttelee hakkuuaukeita ja sen pesimätiheydet ovat sitä suurempia, mitä korkeampaa puusto on”, pohtii suojeluasiantuntija Tero Toivanen BirdLife Suomesta.

Pajulinnun nykyisen pesimäkannan arvioidaan olevan vain puolet 1980-luvun huippuvuosista. Suomen pajulintukanta onkin saattanut vuosikymmenien mittaan pienentyä jopa viidellä miljoonalla parilla.

”Pajulinnun vähenemisen syyt eivät ole varmuudella tiedossa, mutta laji talvehtii Afrikassa, jossa kuivuus voi lisätä talviaikaista kuolleisuutta”, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Huomattavan runsaita lintulajeja ovat Suomessa tänä kesänä esimerkiksi peukaloinen, mustapääkerttu ja tikli. Nämä lajit ovat hyötyneet ilmaston lämpenemisestä ja niiden levinneisyysalueet ovat laajentuneet nopeasti kohti pohjoista. Eteläisten lajien leviäminen pohjoiseen näkyy myös muissa seurannoissa, kuten käynnissä olevassa Suomen neljännessä lintuatlaksessa. Pitkäaikaisseurannat ovat avainasemassa linnuston muutosten havaitsemisessa.

Maailmanlaajuisesti uhanalaisen pohjansirkun pesimäkanta on elpynyt Pohjois-Suomessa ja palannut 1990-luvun tasolle pitkän taantuman jälkeen. Tunturi-Lapin vahvojen pikkujyrsijäkantojen myötä tunturikihuja sekä useita petolintuja, kuten piekanoita, pesii Suomessa eniten sitten vuoden 2019. Näiden lajien pesintämenestys on vahvasti sidoksissa jyrsijöiden runsauteen tunturialueilla.

Suomen pesimälinnustoa seurataan muun muassa ympäri maata sijaitsevien kuuden kilometrin mittaisten laskentareittien avulla. Reittejä on lähes 600, ja niistä lasketaan vuosittain noin puolet. Valtaosan laskennoista tekevät vapaaehtoiset lintuharrastajat.

Atlaskisa juhannuksena

Juhannuksena järjestetään jälleen valtakunnallinen, leikkimielinen ja kaikille avoin atlaskisa. Koska tilanne on kohentunut viime vuodesta, myös säännöt ovat hieman erilaiset: nyt yritetään korottaa ruutujen pesimävarmuussummia. Osallistu yhtenä tai useampana päivänä ja ole mukana kartoittamassa Suomen pesimälinnustoa! Kisan järjestää TLY:n atlasvastaava Kim Kuntze.

Kisa kestää perjantaista 23.6. sunnuntaihin 25.6. ja osallistua voi tuona aikana yhtenä, kahtena tai jokaisena päivänä. Osallistua voi yksin tai korkeintaan viiden hengen joukkueena. Rallialue on valinnainen korkeintaan kolmen atlasruudun alue.  Rallissa kisaaja/joukkue saa pisteitä sen mukaan, kuinka paljon kykenee nostamaan ruutujen  pesimävarmuussummaa.

Tarkemmat säännöt ja esimerkkejä pisteytyksestä löytyy nettisivuilta: https://www.birdlife.fi/atlasviikot2023/

Vaikka et osallistuisi kisaan, ovat atlashavainnot tervetulleita! Ilmoita kaikki pesintään liittyvät havainnot, myös yleisistä lajeista.