Me Apuksessa teemme monenlaista linnustonsuojelutyötä. Osa siitä on konkreettista työtä: Seittelin talkoot, linnunpönttöjen vieminen, rengastaminen, lintulaskennat, kehrääjäseuranta jne. Osa on näkymättömämpää, niin sanottua paperityötä. Tänä vuonna Apus on lausunut jo kuudesta kaavasta tai muusta maankäytön muutossuunnitelmasta. Näitä ovat olleet Mäntsälän strateginen yleiskaava, Mäntsälän Hirvihaaraan suunniteltu kivilouhos, Järvenpään Wärtsilän osayleiskaava, Nurmijärven Sudentullin asemakaava, Tuusulan Lahelanorren asemakaavaehdotus ja Nurmijärven Savikon aurinkovoimalaitos. Kaikki näistä ovat vielä prosessissa, eikä lopullisia päätöksiä ole tehty, mutta esimerkiksi Mäntsälän alkuperäisessä yleiskaavaehdotuksessa oli huomioitu molemmat Apuksen lausumista tärkeistä lintupaikoista luo- tai SL-merkinnöillä. Valitettavasti kaavaan äänestettiin muutosehdotuksia lautakunnan enemmistön päätöksellä, ja tällä hetkellä molemmat merkinnät ovat vaarassa pudota lopullisesta kaavasta. Peli ei kuitenkaan ole menetetty, koska kaava on tulossa vielä valtuuston käsittelyyn.

Se, mihin me tarvitsemme teidän apuanne, on oman kotikunnan kaavoituksen ja teollisuushankkeiden seuraaminen. Apus toimii kuuden kunnan alueella ja hallituksessa meidän on mahdotonta seurata kaikkia. Myös paikallistuntemus on parasta aina kyseisten kuntien omilla asukkailla. Kaikkein tehokkainta on vaikuttaa kaavoitukseen sen alkuvaiheessa eli OAS-vaiheessa. Myöhemminkin se on mahdollista, mutta vaikeampaa. Siksi toivomme, että ilmoittaisitte meille aina kun huomaatte oman kuntanne alueella kaavasuunnitelman, joka koskee jotain linnustollisesti tärkeää aluetta; käytännössä ne ovat useimmiten metsiä.

Seuraava vaihe, missä tarvitsemme jäsenten apua, on kaavan tai muun maankäytönmuutoksen uhkaamilla alueilla retkeily ja kaikkien havaintojen merkitseminen Tiiraan. BirdLifella on muihin luonnonsuojelujärjestöihin verrattuna mahtava etu käytössään vaikuttamisen tueksi ja lausuntojen liitteeksi: Tiira-aineisto. Usein kaavasuunnitelmat kohdistuvat kuitenkin alueille, joista on Tiira-havaintoja vähän tai ei lainkaan, ja tässä tarvitsemme jäsenten apua. On tärkeää huomata, että tällä hetkellä kaikkien yleisempienkin lintulajien määrän vähentyessä, tavallisimpienkin lajien havainnot ovat tärkeitä. Tietenkin vielä vaikuttavampaa on, mikäli alueelta löytyy uhanalaisia lajeja, petolintuja tai metsäkanalintuja. Havaintojen keräämiseen riittää usein muutama maastokäynti.

Pyrimme tiedottamaan ajankohtaisista kaava-asioista vähintäänkin Whatsapissa ja Apus-foorumilla, ja meille voi myös ilmoittaa kaavoista näiden kautta. Yhdessä voimme tehdä Apuksessa entistäkin vaikuttavampaa linnustonsuojelutyötä!  

Satsa Orajärvi, Apuksen hallituksen jäsen

(Laulujoutsenia Mäntsälässä Haukisuolla, jolle Apus esitti suojaavaa kaavamerkintää: kuva Olli Orajärvi)

Apus osallistui talven aikana BirdLifen 100 pönttöä-haasteeseen, jossa sitouduimme viemään 100 pönttöä maastoon lintujen asuntopulaa helpottamaan. BirdLife puolestaan lahjoitti yhdistyksellemme 10 € / maastoon viety pönttö. BirdLife oli saanut varat lahjoituksena tukijoilta tätä tarkoitusta varten.

Maastoon vietiin 94 pikkulinnunpönttöä, 20 telkän/lehtopöllön pönttöä ja kolme kottaraispönttöä.

Pikkulinnun pönttöihin kohdistui kesäkuun pesätarkastuksissa erityinen mielenkiinto, sillä Nurmijärvelle ja Tuusulaan luotiin pönttölinjoja nuoriin kasvatusmetsiin, joissa ei ollut lainkaan kolopuita. Pönttöjä sijoitettiin rinnan korkeudelle, ja noin 50 m välein. Pesätarkastusten yhteydessä rengastettiin poikasia (rengastajilla on lupa vierailla lintujen pesillä). 

Yllätys oli suuri, sillä Nurmijärvellä ja Tuusulassa tarkastetuista 41 pöntöstä joka ainoa oli asuttu! Näin korkeaa käyttöastetta ei olisi mitenkään osannut etukäteen ennustaa. Korkea käyttöaste kertoo aivan suoraan nuorten metsien kolopuupulasta. Kesäkuun alun tarkastuksissa osa tiaispoikueista oli jo pesäpöntön jättänyt, mutta jäljellä olevat poikueet olivat suuria ja terveitä. Kirjosiepon pöntöissä oli yleisesti 7 munaa tai poikasta, mikä on hyvä määrä. Alkukesän olosuhteet näyttävät suosineen pönttöpesijöitä.

Apus toivottaa kaikille oikein hyvää juhannusta!

Teksti: Juha Honkala. Kuvien pöntöt rakensi Markku Tiirakari.