Alkuvuoden Lintuillat

Apus järjestää jäsenilleen kolme Havaintopalvelu Tiiran käyttöön perehdyttävää Teams-tapaamista. Tapahtumat ovat suurimmalta osaltaan samansisältöisiä. Tiiraa on varsin helppoa käyttää myös ilman koulutusta ja tapahtumien ensisijainen tarkoitus on rohkaista ilmoittamaan havaintoja. Sopii kaikille ja kaikki ovat tervetulleita!
Lisätiedot: mikko.savelainen67@gmail.com

Ke 14.1. klo 18.-19.15: Sinut on kutsuttu kokoukseen: Tiira-ilta keskiviikko 14. tammikuuta 2026
18.00 – 19.15 (UTC+2)
https://teams.microsoft.com/meet/31562830285348?p=QKvPiUXkKXrGBpYj08
Napauta linkkiä tai liitä se selaimessa liittyäksesi kokoukseen.

Ke 25.2. 2026 klo 18.-19.15
https://teams.microsoft.com/meet/32629882652381?p=4uwy5JNOcAt6JGRs4Y
Napauta linkkiä tai liitä se selaimessa liittyäksesi kokoukseen.

Ke 11.3. Ko 18.-19.15: Sinut on kutsuttu kokoukseen: Tiira-ilta keskiviikko 11. maaliskuuta 2026
18.00 – 19.15 (UTC+2)
https://teams.microsoft.com/meet/32163302980778?p=1Zupl28sUmNn6qaKC8
Napauta linkkiä tai liitä se selaimessa liittyäksesi kokoukseen.

(Mustarastas: kuva Suski Kaukinen)

Kaavavaikuttaminen Apuksessa – jäsenten apu tervetullutta!

Me Apuksessa teemme monenlaista linnustonsuojelutyötä. Osa siitä on konkreettista työtä: Seittelin talkoot, linnunpönttöjen vieminen, rengastaminen, lintulaskennat, kehrääjäseuranta jne. Osa on näkymättömämpää, niin sanottua paperityötä. Tänä vuonna Apus on lausunut jo kuudesta kaavasta tai muusta maankäytön muutossuunnitelmasta. Näitä ovat olleet Mäntsälän strateginen yleiskaava, Mäntsälän Hirvihaaraan suunniteltu kivilouhos, Järvenpään Wärtsilän osayleiskaava, Nurmijärven Sudentullin asemakaava, Tuusulan Lahelanorren asemakaavaehdotus ja Nurmijärven Savikon aurinkovoimalaitos. Kaikki näistä ovat vielä prosessissa, eikä lopullisia päätöksiä ole tehty, mutta esimerkiksi Mäntsälän alkuperäisessä yleiskaavaehdotuksessa oli huomioitu molemmat Apuksen lausumista tärkeistä lintupaikoista luo- tai SL-merkinnöillä. Valitettavasti kaavaan äänestettiin muutosehdotuksia lautakunnan enemmistön päätöksellä, ja tällä hetkellä molemmat merkinnät ovat vaarassa pudota lopullisesta kaavasta. Peli ei kuitenkaan ole menetetty, koska kaava on tulossa vielä valtuuston käsittelyyn.

Se, mihin me tarvitsemme teidän apuanne, on oman kotikunnan kaavoituksen ja teollisuushankkeiden seuraaminen. Apus toimii kuuden kunnan alueella ja hallituksessa meidän on mahdotonta seurata kaikkia. Myös paikallistuntemus on parasta aina kyseisten kuntien omilla asukkailla. Kaikkein tehokkainta on vaikuttaa kaavoitukseen sen alkuvaiheessa eli OAS-vaiheessa. Myöhemminkin se on mahdollista, mutta vaikeampaa. Siksi toivomme, että ilmoittaisitte meille aina kun huomaatte oman kuntanne alueella kaavasuunnitelman, joka koskee jotain linnustollisesti tärkeää aluetta; käytännössä ne ovat useimmiten metsiä.

Seuraava vaihe, missä tarvitsemme jäsenten apua, on kaavan tai muun maankäytönmuutoksen uhkaamilla alueilla retkeily ja kaikkien havaintojen merkitseminen Tiiraan. BirdLifella on muihin luonnonsuojelujärjestöihin verrattuna mahtava etu käytössään vaikuttamisen tueksi ja lausuntojen liitteeksi: Tiira-aineisto. Usein kaavasuunnitelmat kohdistuvat kuitenkin alueille, joista on Tiira-havaintoja vähän tai ei lainkaan, ja tässä tarvitsemme jäsenten apua. On tärkeää huomata, että tällä hetkellä kaikkien yleisempienkin lintulajien määrän vähentyessä, tavallisimpienkin lajien havainnot ovat tärkeitä. Tietenkin vielä vaikuttavampaa on, mikäli alueelta löytyy uhanalaisia lajeja, petolintuja tai metsäkanalintuja. Havaintojen keräämiseen riittää usein muutama maastokäynti.

Pyrimme tiedottamaan ajankohtaisista kaava-asioista vähintäänkin Whatsapissa ja Apus-foorumilla, ja meille voi myös ilmoittaa kaavoista näiden kautta. Yhdessä voimme tehdä Apuksessa entistäkin vaikuttavampaa linnustonsuojelutyötä!

Satsa Orajärvi, Apuksen hallituksen jäsen

(Laulujoutsenia Mäntsälässä Haukisuolla, jolle Apus esitti suojaavaa kaavamerkintää: kuva Olli Orajärvi)

Ridasjärven lintutornille uudet kulkuohjeet

Apuksen lintutornille kulkemisesta on neuvoteltu lokakuussa maanomistajan (Ridasjärven kalastuskunta) kanssa, ja uudesta käytännöstä on sovittu seuraavaa:

Autolla ei enää ajeta tornille. Autot jätetään urheilukentän pysäköintialueelle, josta tornille kuljetaan jalan joko tietä pitkin tai metsän halki polkua seuraten.
Tornille johtavan tien alkupäähän tulee puomi. Lintutornille ei saa ajaa autolla, vaikka puomi olisi auki.

Lintutornin käyttäjiä pyydetään toimimaan alueella kohteliaasti ja huomaavaisesti: mm. kerätään mahdolliset roskat pois.

Tällä hetkellä on käynnissä vuokrasopimusneuvottelut Apuksen ja kalastuskunnan välillä. Mahdollisista vahingonteoista lintutornin ympäristössä pyydetään ilmoittamaan viipymättä kalastuskunnalle, puh. 040 191 3200.

Mikäli paikalla todetaan häiriökäyttäytymistä, paikkojen rikkomista tms., on syytä soittaa hätäkeskukseen (112) ja pyytää poliisi paikalle.

(Mustakurkku-uikku: kuva Jyrki Laaksonen)

Apuksen lintupöntöissä hurja 100 % käyttöaste

Apus osallistui talven aikana BirdLifen 100 pönttöä-haasteeseen, jossa sitouduimme viemään 100 pönttöä maastoon lintujen asuntopulaa helpottamaan. BirdLife puolestaan lahjoitti yhdistyksellemme 10 € / maastoon viety pönttö. BirdLife oli saanut varat lahjoituksena tukijoilta tätä tarkoitusta varten.

Maastoon vietiin 94 pikkulinnunpönttöä, 20 telkän/lehtopöllön pönttöä ja kolme kottaraispönttöä.

Pikkulinnun pönttöihin kohdistui kesäkuun pesätarkastuksissa erityinen mielenkiinto, sillä Nurmijärvelle ja Tuusulaan luotiin pönttölinjoja nuoriin kasvatusmetsiin, joissa ei ollut lainkaan kolopuita. Pönttöjä sijoitettiin rinnan korkeudelle, ja noin 50 m välein. Pesätarkastusten yhteydessä rengastettiin poikasia (rengastajilla on lupa vierailla lintujen pesillä).

Yllätys oli suuri, sillä Nurmijärvellä ja Tuusulassa tarkastetuista 41 pöntöstä joka ainoa oli asuttu! Näin korkeaa käyttöastetta ei olisi mitenkään osannut etukäteen ennustaa. Korkea käyttöaste kertoo aivan suoraan nuorten metsien kolopuupulasta. Kesäkuun alun tarkastuksissa osa tiaispoikueista oli jo pesäpöntön jättänyt, mutta jäljellä olevat poikueet olivat suuria ja terveitä. Kirjosiepon pöntöissä oli yleisesti 7 munaa tai poikasta, mikä on hyvä määrä. Alkukesän olosuhteet näyttävät suosineen pönttöpesijöitä.

Apus toivottaa kaikille oikein hyvää juhannusta!

Teksti: Juha Honkala. Kuvien pöntöt rakensi Markku Tiirakari.

Linnunpönttöjä ja niiden asukkeja tarkkaillaan viikonloppuna

Pönttöbongaus järjestetään ensi viikonloppuna 7.-8.6. BirdLife Suomen tapahtumassa kerätään havaintoja pönttölinnuista ja niiden pesinnästä.

Pönttöbongauksessa selvitetään, kuinka paljon lintuja pesii linnunpöntöissä tänä vuonna ja miten lintujen pesintä on edennyt. Pönttöbongaukseen voi osallistua ilmoittamalla BirdLifelle, mitä linnunpönttöjä omalla pihalla tai muulla tarkkailupaikalla on sekä mitä lajeja pöntöissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt.

Pönttölintuja on kuitenkin tarkkailtava niitä häiritsemättä. Pönttöihin ei siis pidä kurkistaa eikä pönttöjä pidä avata.

Pönttöbongauksen havainnoilla saadaan tietoa pönttölintujen pesimäkantojen muutoksista, pesintöjen onnistumisesta ja niiden ajoittumisesta eri puolilla maata. Oletuksena on, että tämän vuoden pesinnöistä osa on odotetussa aikataulussa tai jopa aikaisessa, mutta toukokuun kylmä jakso on saattanut viivästyttää joidenkin lajien pesintöjä.

Pönttöbongaus on järjestetty vuodesta 2013 lähtien. Viime vuonna havaintoja kertyi noin 4 200 paikalta ja yhteensä ilmoitettiin yli 35 000 pöntön tiedot.

Havainnot pönttölinnuista voi ilmoittaa osoitteessa www.ponttobongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan palkintoja. Pönttöbongauksen tuloksia voi seurata tapahtuman verkkosivuilla.

Osallistumisohjeet

Pönttöbongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa. Havaintopaikka voi olla esimerkiksi piha, tontti tai kesämökki. Pönttöbongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.

Havainnot ilmoitetaan BirdLifelle verkkolomakkeella. Lomakkeella pyydetään tiedot muun muassa tarkkailupaikalla olevista linnunpöntöistä ja niissä havaituista pesinnöistä. Lomake ja tarkemmat ilmoitusohjeet löytyvät osoitteesta www.ponttobongaus.fi

Havaitsemasi pönttöpesinnät voit ilmoittaa myös postikortilla osoitteella BirdLife Suomi / Pönttöbongaus, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Merkitse korttiin lisäksi osoitteesi ja tarkkailupaikan osoite.

Havainnot pyydetään ilmoittamaan viimeistään sunnuntaina 15.6.

(Naakka: kuva Ari Ahlfors)

Valtakunnallisen lintuatlashankkeen viimeinen vuosi on käynnissä

Apuksen viidestätoista (15) lintuatlasruudusta neljä on selvitetty erinomaisesti, viisi hyvin ja kuusi tyydyttävästi. Lintuatlasruutu on kooltaan 10 x 10 km. Lintuatlashankkeessa koetamme selvittää kunkin ruudun pesimälajiston niin hyvin kuin mahdollista. Pesimälajistoa selvitettäessä ei ole välttämätöntä löytää linnun pesää, vaan linnun pysyvä oleskelu alueella esim. laulaen viittaa lajin mahdolliseen pesintään. Nyt, viimeisenä lintuatlasvuonna on mahdollista parantaa vain tyydyttävästi tutkittujen lintuatlasruutujemme selvitysastetta löytämällä puuttuvia lajeja tai parantamalla havaittujen lajien pesimisvarmuutta kuvaavaa lukua. Pesimisvarmuutta kuvaavat luvut löytyvät Tiirasta, jossa niitä on käytettävä havaintoja ilmoitettaessa. Huomaathan, että ruokaa kantava emolintu viittaa aina pesintään!

Tänä vuonna meille apuslaisille erityisen tärkeitä atlasruutuja ovat:

670:337 Nurmijärvi, Perttula – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. uuttukyyhkystä, käestä, harmaapäätikasta, metsäkirvisestä, peukaloisesta, rautiaisesta, satakielestä, kulorastaasta, sirittäjästä, kuusi- töyhtö- ja hömötiaisesta ja hippiäisestä.

670:338 Nurmijärvi, Rusutjärvi – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. lehtokurpasta, kalatiirasta, kalalokista, uuttukyyhkystä, tervapääskystä, metsä- ja niittykirvisestä, sirittäjästä, pajulinnusta, töyhtötiaisesta, närhestä, harakasta, punavarpusesta ja pajusirkusta.

671:338 Tuusula, Jokela – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. varpushaukasta, kalatiirasta, naurulokista, pulusta, käestä, palokärjestä, pikkutikasta, metsäkirvisestä, rautiaisesta, hernekertusta, lehtokertusta, sirittäjästä, tiltaltista, pajulinnusta, harmaasieposta, keltasirkusta ja pajusirkusta.

671:339 Tuusula, Kellokoski – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. kuovista, harmaapäätikasta, satakielestä, kivitaskusta, viitakerttusesta, lehto- ja mustapääkertusta, töyhtötiaisesta, pikkulepinkäisestä, tiklistä ja pajusirkusta.

671:340 Pornainen, Halkia – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. pyystä, teerestä, metsosta, naurulokista, palokärjestä, räystäspääskystä, metsä- ja niittykirvisestä, leppälinnusta, laulurastaasta, hömötiaisesta, närhestä, punatulkusta ja pajusirkusta.

673:340 Mäntsälä, Sälinkää – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. varpushaukasta, lehtokurpasta, käenpiiasta, harmaapäätikasta, palokärjestä, räystäspääskystä, niittykirvisestä, pensastaskusta, kulorastaasta, kuusi-, hömö- ja töyhtötiaisesta, närhestä, harakasta, viherpeiposta, vihervarpusesta ja punatulkusta. Varpusta ei ole havaittu ruudulla lainkaan.

Yhdistyksemme kaikkien ruutujen tilanteen näkee Lintuatlassivulta https://tulokset.lintuatlas.fi/society/ML.1092

Lintuatlasruutujen puutelistoja voi tutkia täältä:

https://havistin.biomi.org/atlas/ruutulomake/671:339/vakio

Monilta hyvin tutkituiltakin ruuduilta puuttuu vielä yllättäviä lajeja, esim. Hyvinkään Ridasjärven ruudulta ei ole ilmoitettu lainkaan varpusta ajanjaksolla 2022–2025. Onkohan tämä puute todellinen?

Teksti ja kuva niittykirvisen pesältä: Juha Honkala

Vielä ehtii kuuntelemaan huuhkajia

Kevät etenee, ja samalla huuhkajien pesinnät. Vielä ehtii kuitenkin kuuntelemaan huuhkajia – lajin huhuilukausi jatkuu keväällä toukokuun alkuun asti. Nyt alkaakin olla viimeinen mahdollisuus tarkistaa
sellaisia reviirejä, joilla ei ole vielä käyty.

Huomioittehan, että potentiaalisilla reviireillä ei enää tule liikkua kuunteluretkien ulkopuolella. Huuhkaja hylkää herkästi pesänsä pesinnän alkuvaiheissa ja lisäksi joillakin reviireillä emot käyttäytyvät hyvinkin aggressiivisesti. Huuhkajien pesien etsiminen ja niiden pesimistuloksen selvittäminen tulee jättää kokeneiden ja lajin elintavat hyvin tuntevien petolinturengastajien tehtäväksi.

Kannustukseksi kerron vielä esimerkin Etelä-Suomesta: paikan edellinen havainto lajista oli 1980-peräisin oleva rengastustieto, jonka jälkeen lähimailtakaan ei ole tiedossa huuhkajahavaintoja. Mutta niin vain
paikalta löytyi tänä vuonna huuhkaja, kun sitä erikseen mentiin etsimään.

Huuhkajaterveisin

Aapo Salmela

(Huuhkaja: kuva Juha Honkala)

Suuri lintuviikonloppu toukokuun alussa

Kevään suurta lintuviikonloppua vietetään kahden tapahtuman merkeissä. Tornien taisto käydään 3.5.2025 ja Bongaa päivä pihalla -tapahtuma kestää viikonlopun 3.-4.5.2025

Tornien taisto 3.5. on BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu, jossa lintutornista pyritään havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia kahdeksassa tunnissa (klo 5–13). Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi, ja osallistumismaksuilla kerätään varoja linnustonsuojeluun.

Kokoa 3–8 hengen joukkue, valitse havaintopaikaksi jokin liki 600 lintutornista tai muusta tornista, ja ilmoittaudu mukaan.

Ilmoittautuminen on käynnissä tapahtuman alkamiseen asti. Tapahtumaan osallistuu joka kevät yli 300 joukkuetta lintutorneissa ympäri maan. Yleisö on tervetullut torneille tutustumaan lintuihin ja kannustamaan joukkueita. Lue lisää BirdLifen sivuilta.

Bongaa päivä pihalla -tapahtumassa 3.–4.5. lasketaan, kuinka monta lajia pihapiiristä löytyy yhden kevätpäivän aikana. Samalla nautitaan lähiluonnosta ja vietetään mukava lintupäivä.

Leppoisa lintupäivä on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille. Voit valita, osallistutko lauantaina vai sunnuntaina.

Osallistu yksin tai porukassa ja havainnoi niin kauan kuin sinulle sopii päivän aikana. Alue on 100 m säde kodin tai mökin ovelta. Samalla voi täyttää vaikka pihalintubingoa! Lisätietoja BirdLifen sivuilta.

(Fasaani: kuva Suski Kaukinen)

Talvilintulaskentojen yhteenvetoa – kiitos laskijoille!

Talvilintulaskentakausi on takana päin. On kiitosten aika. Päättyneenä talvena talvilintulaskentoihin osallistuttiin historiallisella innolla. Laskentoihin innostettiin hiipuneiden reittien elvytyskampanjalla, ja lopputalven laskentawebinaarissa rohkaistiin talvilintulaskentoihin. Vanhoja hiipuneita reittejä elvytettiin noin 70 ja uusia perustettiin noin 40. Reittejä laskettiin ennätysmäärä sekä syksyllä, keskitalvella että keväällä. Keskitalven laskennassa rikkoutuu hyvin todennäköisesti 700 lasketun reitin haamuraja, kunhan kaikki paperilomakkeilla saapuneet laskentatulokset saadaan tallennettua järjestelmään.

Muutamia huomioita kevätlaskennan tuloksista:

Päättynyt talvi jää historian kirjoihin erinomaisena marja- ja marjalintutalvena. Kevätlaskentaan mennessä pihlajanmarjat ehdittiin syödä, eikä vuodenvaihteen massalaji räkättirastas enää esiintynyt helmi-maaliskuussa kovin runsaana. Marjatalven muistoina mustarastaita laskettiin vielä kevätlaskennassa kaikkien aikojen ennätysmäärä ja kottaraisia suurin määrä sitten kevään 2001.

Myös talven leutous näkyy monen lajin runsaudessa. Kevätlaskennan ennätysmäärä laskettiin esimerkiksi peukaloisia, joita leutoina talvina talvehtii Suomessa sulien vesien äärellä. Puukiipijä sivusi kevätlaskennassa kaikkien aikojen ennätystään, mikä sekin lienee leudon talven ansiota. Koskikaroja laskettiin kaikkien aikojen alhaisin määrä – tähän vaikuttaa koskikaran yleinen väheneminen, mutta toisaalta koskikarojen sulien talvehtimispurojen suuri määrä, johon koskikarat ”katoavat”.

Uusi ennätysmäärä laskettiin hiirihaukkoja. Myyrätilanne on eteläisessä Suomessa monin paikoin hyvä, joten moni hiirihaukka saattoi talvehtia Suomessa. Kevätlaskennan aikoihin ensimmäiset kevätmuuttajatkin olivat jo liikkeellä.

Talven mittaan monessa mediajutussakin esiintynyt varpunen jatkaa mollivoittoisesti. Myös kevätlaskennassa varpusia havaittiin kaikkien aikojen pienin määrä. Arkipäiväisten lintujen vähenemistä ilmentää myös harakka, jota kevätlaskennassa ynnättiin pienin määrä sitten 1970-luvun.

Tämän talvilintutietämyksen kertyminen on teidän jokaisen ansiota. Kiitos kaikille teille – sekä uusille laskijoille että vuosikymmeniä laskentojen parissa ahkeroineille!

Erityinen kunniamaininta lähtee Timo Nurmelle ja reitille nro 47 Naantali Röödilä. Timo perusti reitin vuonna 1963 ja on sittemmin laskenut reitin 163 kertaa. 61 vuoden mittaisen talvilintulaskijan uransa Timo päätti tähän talveen. Vastaavia yli 160 laskentakerran aikasarjoja talvilintulaskentojemme historia tuntee vain vajaalta kymmeneltä reitiltä. Yli 60-vuotisen laskentahistorian aikana Röödilän reitillä on nähty niin hömötiaisen ja varpusen häviäminen kuin eteläisten tulokkaiden voittokulku. Aivan ensimmäisessä laskennassa joulupäivänä 1963 jopa peltopyy kuului reitin linnustoon. Suurkiitos Timolle tästä ahkeroinnista!

Röödilän reitin saa mielihyvin joku innokas ottaa laskettavakseen, jotta pitkä aikasarja saisi jatkoa edelleen – ilmoitathan reitin aktivoinnista meille linnustonseurantaan: mailto:linnustonseuranta@helsinki.fi

Mukavaa kevään odotusta kaikille – pian on taas marraskuu ja koittaa uusi talvilaskentakausi!

Talvilintuterveisin
Heikki Helle, Leena Hintsanen ja Aleksi Lehikoinen
Linnustonseuranta, Luonnontieteellinen keskusmuseo

(Puukiipijä: kuva Suski Kaukinen)

Tinttimetsän aamukahvit – Metsätiaisten tunnistaminen, levinneisyys ja ekologia

Aika: 30.1.2025 klo 8:30 – 9:15
Paikka: Etäyhteys, Teams
Ilmoittautuminen päättyy: 28.1.2025 klo 23:59

Kenelle: Metsänomistajille ja metsäammattilaisille ja kaikille luonnosta kiinnostuneille

Tule aamukahvien aikaan kuuntelemaan webinaarisarjaa, jossa Suomen lintututkimuksen huippuasiantuntijat ja pitkän linjan lintuharrastajat kertovat laajasti metsätiaisista monesta eri näkökulmasta.

Tinttimetsän aamukahvit, osa 1. Metsätiaisten tunnistaminen, levinneisyys ja ekologia. Luennoitsijana yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo.

Metsätiaisia ovat hömötiainen, kuusitiainen, töyhtötiainen ja lapintiainen. Kun metsätiaisilla menee hyvin, monet muutkin metsälajit pärjäävät. Luennoilla opit muun muassa, mitä metsätiaiset kertovat suomalaisen metsäluonnon tilasta; miksi tiaisten menestyminen on tärkeää koko metsäluonnon kannalta; miten voit itse vaikuttaa tiaisten menestymiseen omassa metsässäsi tai hakkuiden suunnittelijana ja lisäksi paljon muuta mielenkiintoista.

Webinaarisarjan tilaisuudet, ajankohdat ja luennoitsijat:
30.1.2025 Metsätiaisten tunnistaminen, levinneisyys ja ekologia
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo

6.2.2025 Mitä kuuluu metsätiaisille? Oulun yliopiston pitkäaikaistutkimukset
Väitöskirjatutkija Satu Kumpula, Oulun yliopisto

13.2.2025 Miten auttaa metsätiaisia asuntopulassa – tekopökkelöt ja nojopuut
Yliopiston lehtori Seppo Rytkönen, Oulun yliopisto

20.2.2025 Metsätiaisia suosivia metsän- ja luonnonhoidon menetelmiä
Projektipäällikkö Tinttimetsä-hanke Jukka Ruutiainen, Suomen metsäkeskus

27.2.2025 Metsätiaiset ja vapaaehtoinen metsien suojelu METSO-ohjelmalla
Projektipäällikkö Tinttimetsä-hanke Jukka Ruutiainen, Suomen metsäkeskus

6.3.2025 Lintuharrastuksen monet mahdollisuudet
Pitkän linjan lintuharrastaja Hannu Lehtoranta, Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys

13.3.2025 Minkälaisessa metsämaisemassa metsätiaiset menestyvät
Tutkijatohtori Leena Hintsanen, Luonnontieteellinen keskusmuseo

20.3.2025 Miten Suomessa tehdään linnustoseurantaa, rengastusta ja tutkimusta
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo

Tästä linkistä kaikkiin webinaareihin:

Tinttimetsä webinaarit

Kaikki tilaisuudet järjestetään aamukahvien aikaan klo 8.30-9.15. Tilaisuudet toteutetaan etäyhteydellä Microsoft Teamsin kautta. Tilaisuudet tallennetaan ja ovat katsottavissa kahden viikon ajan.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu mukaan Tinttimetsän aamukahvit – Metsätiaisten tunnistaminen, levinneisyys ja ekologia -webinaariin 28.1.2025 klo 23:59 mennessä alla olevalla lomakkeella.

Voit lähettää asiantuntijoille kysymyksiä etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä.

Saat tarkempia osallistumisohjeita sisältävän tervetuloa-viestin sähköpostiisi tilaisuutta edeltävän päivän aikana. Tarkistathan myös roskapostikansion. Jos viestiä ei löydy, ole yhteydessä tilaisuuden järjestäjään.

Hinta

Webinaari on osallistujille maksuton. Webinaarin järjestää valtakunnallinen Tinttimetsä METSO-ohjelma hanke, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Lisätietoja

Jukka Ruutiainen
projektipäällikkö, Tinttimetsä-hanke
puh. 040 530 6721
jukka.ruutiainen(at)metsakeskus.fi
Suomen metsäkeskus

(Töyhtötiainen: kuva Jyrki Laaksonen)