Talvilintulaskentakausi on takana päin. On kiitosten aika. Päättyneenä talvena talvilintulaskentoihin osallistuttiin historiallisella innolla. Laskentoihin innostettiin hiipuneiden reittien elvytyskampanjalla, ja lopputalven laskentawebinaarissa rohkaistiin talvilintulaskentoihin. Vanhoja hiipuneita reittejä elvytettiin noin 70 ja uusia perustettiin noin 40. Reittejä laskettiin ennätysmäärä sekä syksyllä, keskitalvella että keväällä. Keskitalven laskennassa rikkoutuu hyvin todennäköisesti 700 lasketun reitin haamuraja, kunhan kaikki paperilomakkeilla saapuneet laskentatulokset saadaan tallennettua järjestelmään.

Muutamia huomioita kevätlaskennan tuloksista:

Päättynyt talvi jää historian kirjoihin erinomaisena marja- ja marjalintutalvena. Kevätlaskentaan mennessä pihlajanmarjat ehdittiin syödä, eikä vuodenvaihteen massalaji räkättirastas enää esiintynyt helmi-maaliskuussa kovin runsaana. Marjatalven muistoina mustarastaita laskettiin vielä kevätlaskennassa kaikkien aikojen ennätysmäärä ja kottaraisia suurin määrä sitten kevään 2001.

Myös talven leutous näkyy monen lajin runsaudessa. Kevätlaskennan ennätysmäärä laskettiin esimerkiksi peukaloisia, joita leutoina talvina talvehtii Suomessa sulien vesien äärellä. Puukiipijä sivusi kevätlaskennassa kaikkien aikojen ennätystään, mikä sekin lienee leudon talven ansiota. Koskikaroja laskettiin kaikkien aikojen alhaisin määrä – tähän vaikuttaa koskikaran yleinen väheneminen, mutta toisaalta koskikarojen sulien talvehtimispurojen suuri määrä, johon koskikarat ”katoavat”.

Uusi ennätysmäärä laskettiin hiirihaukkoja. Myyrätilanne on eteläisessä Suomessa monin paikoin hyvä, joten moni hiirihaukka saattoi talvehtia Suomessa. Kevätlaskennan aikoihin ensimmäiset kevätmuuttajatkin olivat jo liikkeellä.

Talven mittaan monessa mediajutussakin esiintynyt varpunen jatkaa mollivoittoisesti. Myös kevätlaskennassa varpusia havaittiin kaikkien aikojen pienin määrä. Arkipäiväisten lintujen vähenemistä ilmentää myös harakka, jota kevätlaskennassa ynnättiin pienin määrä sitten 1970-luvun.

Tämän talvilintutietämyksen kertyminen on teidän jokaisen ansiota. Kiitos kaikille teille – sekä uusille laskijoille että vuosikymmeniä laskentojen parissa ahkeroineille!

Erityinen kunniamaininta lähtee Timo Nurmelle ja reitille nro 47 Naantali Röödilä. Timo perusti reitin vuonna 1963 ja on sittemmin laskenut reitin 163 kertaa. 61 vuoden mittaisen talvilintulaskijan uransa Timo päätti tähän talveen. Vastaavia yli 160 laskentakerran aikasarjoja talvilintulaskentojemme historia tuntee vain vajaalta kymmeneltä reitiltä. Yli 60-vuotisen laskentahistorian aikana Röödilän reitillä on nähty niin hömötiaisen ja varpusen häviäminen kuin eteläisten tulokkaiden voittokulku. Aivan ensimmäisessä laskennassa joulupäivänä 1963 jopa peltopyy kuului reitin linnustoon. Suurkiitos Timolle tästä ahkeroinnista!

Röödilän reitin saa mielihyvin joku innokas ottaa laskettavakseen, jotta pitkä aikasarja saisi jatkoa edelleen – ilmoitathan reitin aktivoinnista meille linnustonseurantaan: mailto:linnustonseuranta@helsinki.fi

Mukavaa kevään odotusta kaikille – pian on taas marraskuu ja koittaa uusi talvilaskentakausi!

Talvilintuterveisin
Heikki Helle, Leena Hintsanen ja Aleksi Lehikoinen
Linnustonseuranta, Luonnontieteellinen keskusmuseo

(Puukiipijä: kuva Suski Kaukinen)

Talvilintulaskennan keskitalven laskentaan on osallistuttu ahkerasti. Hiipuneita laskentareittejä on elvytetty ja uusia reittejä perustettu ahkerasti. Tällä hetkellä tuloksia on tallennettu Laji.fi-järjestelmään jo yli 630 reitiltä, joten laskettujen reittien määrässä hätyytellään ennätyslukemaa, kunhan kaikilta lasketuilta reiteiltä saadaan tulokset järjestelmään. Kiitokset kaikille laskijoille aktiivisuudesta!

Talven laskentojen tulosten alustavan silmäilyn perusteella ei ole suuri yllätys, että käynnissä on erinomainen marjalintutalvi. Pihlajanmarjasato oli runsas, ja marjasatoa on riittänyt pitkälle talveen. Räkättirastaita havaittiin massoittain erityisesti Ahvenanmaalla ja vaihtelevan runsaasti kautta eteläisen Suomen. Ennätyksellisen runsaasti havaittiin musta-, kulo- ja punakylkirastaita sekä kottaraisia. Rastaiden määrään verrattuna tilhiä havaittiin enintään kohtalaisia määriä – suurimmat tilhimassat olivat ilmeisesti vielä saapumatta Suomeen. Myös taviokuurnia havaittiin hyvin vähän. Ilmeisesti pihlajanmarjasato on ollut hyvä kautta pohjoisten havumetsien, jolloin tilhillä ja kuurnilla ei ole mikään kiire etelään.

Muita huomioita talven lintutilanteesta:
– Metsätiaiset hömö- ja töyhtötiainen pysyivät edelleen alhaisella tasollaan, mutta pahin väheneminen näyttäisi tasaantuneen.
– Urpiaiset ovat kateissa: keskitalven laskennassa urpiaisia havaittiin ennätysvähän 2000-luvulla.
– Varpusen osalta väheneminen jatkuu: keskitalven laskennassa noteerattiin nyt kaikkien aikojen alhaisin varpusmäärä.
– Pikkuvarpuskanta on kääntynyt jatkuvaan laskuun 2020-luvun taitteen huippuvuosista.
– Viherpeippokanta laahaa edelleen hyvin alhaisella tasolla.
– Merikotkia havaittiin keskitalven laskentojen ennätysmäärä.
– Kävynpurijat ovat vähissä: sekä käpytikkoja että pikkukäpylintuja havaittiin huomattavasti vähemmän kuin viime talvena.

Tältä pohjalta onkin mielenkiintoista nähdä, millainen on marjalintutilanne kevättalven laskennassa. Ehtivätkö pihlajanmarjat ehtyä ja rastaat jättää Suomen? Onko tilhiä ilmestynyt maisemiin? Entä missä ovat urpiaiset – pysyvätkö ne edelleen kateissa?

Kevättalven laskentajakso on vuorossa 21.2.-6.3.2025 – tervetuloa mukaan!

Lisätietoa talvilintulaskentoihin osallistumisesta löydät täältä:

Talvilintulaskenta

Talvilintuterveisin
Heikki Helle, Leena Hintsanen ja Aleksi Lehikoinen
Linnustonseuranta, Luonnontieteellinen keskusmuseo

(Hömötiainen: kuva Jyrki Laaksonen)

BirdLife ja Luonnontieteellinen keskusmuseo järjestävät helmi-maaliskuussa kolmiosaisen lintulaskentawebinaarin.

Webinaarissa kerrotaan keskeisimmistä valtakunnallisen linnustonseurannan laskennoista (talvilintu-, vesilintu-, piste, ja linjalaskennat), esitellään seurantojen uusimpia tuloksia ja tulosten käyttöä sekä kuullaan harrastajien kokemuksia erilaisista laskennoista. Webinaari on tarkoitettu kaikille lintulaskennoista kiinnostuneille, niin ensimmäistä laskentaansa vasta harkitseville kuin laskentakonkareillekin.

Webinaari pidetään zoom-verkkokokouksena. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

Ajankohdat ovat:

Torstai 20.2. klo 17.30 – 19 (pääosassa talvilintulaskennat)

Torstai 20.3. klo 17.30 – 19 (mm. vesilintu- ja pistelaskennat)

Torstai 27.3. klo 17.30 – 19 (mm. linjalaskennat)

Tarkempi ohjelma ja kokouslinkit ilmoitetaan myöhemmin. 

(Mustarastas: kuva Jyrki Laaksonen)

Vuonna 2017 aloitettu haaste kannustaa harrastajia tunnistamaan sata lintulajia vuoden aikana. Kyseessä ei ole kilpailu, vaan henkilökohtainen haaste. Vuosien myötä haasteeseen on lisätty erilaisia sarjoja, joten jokainen löytää omalle tasolleen sopivan haasteen. Voit esimerkiksi yrittää saada kuvattua sata lajia tai osallistua ekosarjaan.

Suomessa pesii noin 250 lajia, joten tästä joukosta aloittelijakin pääsee hyvään alkuun. Ja kun Suomessa on tavattu yhteensä melkein kaksinkertainen määrä lajeja, niin mahdollisuus löytää sata lajia kasvaa huimasti!

Löydät lisätietoa haasteesta BirdLife Suomen sivuilta. Käy tutustumassa eri sarjoihin ja hakemassa lisätietoa lintuharrastuksesta.

(Puukiipijä: kuva Suski Kaukinen)

Paikka on nimeltään NCC Kiuru-alue. Se sijaitsee Ohkolassa Metsätien ja Saharintien kohtauspisteessä. Alueelle voi ajaa punaisesta puomista huolimatta perille läpi vuoden. Kovien lumisateiden jälkeen voi mennä jonkin aikaa ennen kuin NCC ehtii aurata ympyräreitin Hirvitornin ympäri.

Neljän hehtaarin alueella on useita ruokintapisteitä. Paikalla harrastetaan myös laajalti maahan ruokkimista kauralla ja rypsillä.

Parhaimmillaan on yhtä aikaa ollut paikalla 1000 keltasirkkua ja takatalven yllättäessä 1000 peippoa. Sadoittain hemppoja, tiklejä ja urpiaisia on ollut monena talvena. Välillä paikalla on ruokailemassa myös 500 naakkaa.

Suuret lintumäärät houkuttelavat paikalle tietysti haukkoja ja lapinharakan.

Vaikka alueella pyritään ruokkimaan lintuja pääasiassa paikallisella kauralla ja rypsillä, tarjolla on myös rasvapötköjä ja kuoretonta auringonkukkaa pienissä automaateissa.

Paikan ylläpidosta vastaavat Olli Elo ja Jorma Ulmanen.

Teksti ja kuva: Olli Elo