Valtakunnallisen lintuatlashankkeen viimeinen vuosi on käynnissä

Apuksen viidestätoista (15) lintuatlasruudusta neljä on selvitetty erinomaisesti, viisi hyvin ja kuusi tyydyttävästi. Lintuatlasruutu on kooltaan 10 x 10 km. Lintuatlashankkeessa koetamme selvittää kunkin ruudun pesimälajiston niin hyvin kuin mahdollista. Pesimälajistoa selvitettäessä ei ole välttämätöntä löytää linnun pesää, vaan linnun pysyvä oleskelu alueella esim. laulaen viittaa lajin mahdolliseen pesintään. Nyt, viimeisenä lintuatlasvuonna on mahdollista parantaa vain tyydyttävästi tutkittujen lintuatlasruutujemme selvitysastetta löytämällä puuttuvia lajeja tai parantamalla havaittujen lajien pesimisvarmuutta kuvaavaa lukua. Pesimisvarmuutta kuvaavat luvut löytyvät Tiirasta, jossa niitä on käytettävä havaintoja ilmoitettaessa. Huomaathan, että ruokaa kantava emolintu viittaa aina pesintään!

Tänä vuonna meille apuslaisille erityisen tärkeitä atlasruutuja ovat:

670:337 Nurmijärvi, Perttula – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. uuttukyyhkystä, käestä, harmaapäätikasta, metsäkirvisestä, peukaloisesta, rautiaisesta, satakielestä, kulorastaasta, sirittäjästä, kuusi- töyhtö- ja hömötiaisesta ja hippiäisestä.

670:338 Nurmijärvi, Rusutjärvi – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. lehtokurpasta, kalatiirasta, kalalokista, uuttukyyhkystä, tervapääskystä, metsä- ja niittykirvisestä, sirittäjästä, pajulinnusta, töyhtötiaisesta, närhestä, harakasta, punavarpusesta ja pajusirkusta.

671:338 Tuusula, Jokela – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. varpushaukasta, kalatiirasta, naurulokista, pulusta, käestä, palokärjestä, pikkutikasta, metsäkirvisestä, rautiaisesta, hernekertusta, lehtokertusta, sirittäjästä, tiltaltista, pajulinnusta, harmaasieposta, keltasirkusta ja pajusirkusta. 

671:339 Tuusula, Kellokoski – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. kuovista, harmaapäätikasta, satakielestä, kivitaskusta, viitakerttusesta, lehto- ja mustapääkertusta, töyhtötiaisesta, pikkulepinkäisestä, tiklistä ja pajusirkusta. 

671:340 Pornainen, Halkia – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. pyystä, teerestä, metsosta, naurulokista, palokärjestä, räystäspääskystä, metsä- ja niittykirvisestä, leppälinnusta, laulurastaasta, hömötiaisesta, närhestä, punatulkusta ja pajusirkusta. 

673:340 Mäntsälä, Sälinkää – ruudulta kaivataan kipeästi pesintään viittaavia havaintoja mm. varpushaukasta, lehtokurpasta, käenpiiasta, harmaapäätikasta, palokärjestä, räystäspääskystä, niittykirvisestä, pensastaskusta, kulorastaasta, kuusi-, hömö- ja töyhtötiaisesta, närhestä, harakasta, viherpeiposta, vihervarpusesta ja punatulkusta. Varpusta ei ole havaittu ruudulla lainkaan.

Yhdistyksemme kaikkien ruutujen tilanteen näkee Lintuatlassivulta https://tulokset.lintuatlas.fi/society/ML.1092

Lintuatlasruutujen puutelistoja voi tutkia täältä:

https://havistin.biomi.org/atlas/ruutulomake/671:339/vakio

Monilta hyvin tutkituiltakin ruuduilta puuttuu vielä yllättäviä lajeja, esim. Hyvinkään Ridasjärven ruudulta ei ole ilmoitettu lainkaan varpusta ajanjaksolla 2022–2025. Onkohan tämä puute todellinen?

Teksti ja kuva niittykirvisen pesältä: Juha Honkala

Vielä ehtii kuuntelemaan huuhkajia

Kevät etenee, ja samalla huuhkajien pesinnät. Vielä ehtii kuitenkin kuuntelemaan huuhkajia – lajin huhuilukausi jatkuu keväällä toukokuun alkuun asti. Nyt alkaakin olla viimeinen mahdollisuus tarkistaa 
sellaisia reviirejä, joilla ei ole vielä käyty.

Huomioittehan, että potentiaalisilla reviireillä ei enää tule liikkua kuunteluretkien ulkopuolella. Huuhkaja hylkää herkästi pesänsä pesinnän alkuvaiheissa ja lisäksi joillakin reviireillä emot käyttäytyvät hyvinkin aggressiivisesti. Huuhkajien pesien etsiminen ja niiden pesimistuloksen selvittäminen tulee jättää kokeneiden ja lajin elintavat hyvin tuntevien petolinturengastajien tehtäväksi.

Kannustukseksi kerron vielä esimerkin Etelä-Suomesta: paikan edellinen havainto lajista oli 1980-peräisin oleva rengastustieto, jonka jälkeen lähimailtakaan ei ole tiedossa huuhkajahavaintoja. Mutta niin vain 
paikalta löytyi tänä vuonna huuhkaja, kun sitä erikseen mentiin etsimään.

Huuhkajaterveisin

Aapo Salmela

(Huuhkaja: kuva Juha Honkala)

Suuri lintuviikonloppu toukokuun alussa

Kevään suurta lintuviikonloppua vietetään kahden tapahtuman merkeissä. Tornien taisto käydään 3.5.2025 ja Bongaa päivä pihalla -tapahtuma kestää viikonlopun 3.-4.5.2025

Tornien taisto 3.5. on BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu, jossa lintutornista pyritään havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia kahdeksassa tunnissa (klo 5–13). Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi, ja osallistumismaksuilla kerätään varoja linnustonsuojeluun.

Kokoa 3–8 hengen joukkue, valitse havaintopaikaksi jokin liki 600 lintutornista tai muusta tornista, ja ilmoittaudu mukaan.

Ilmoittautuminen on käynnissä tapahtuman alkamiseen asti. Tapahtumaan osallistuu joka kevät yli 300 joukkuetta lintutorneissa ympäri maan. Yleisö on tervetullut torneille tutustumaan lintuihin ja kannustamaan joukkueita. Lue lisää BirdLifen sivuilta.

Bongaa päivä pihalla -tapahtumassa 3.–4.5. lasketaan, kuinka monta lajia pihapiiristä löytyy yhden kevätpäivän aikana. Samalla nautitaan lähiluonnosta ja vietetään mukava lintupäivä.

Leppoisa lintupäivä on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille. Voit valita, osallistutko lauantaina vai sunnuntaina.

Osallistu yksin tai porukassa ja havainnoi niin kauan kuin sinulle sopii päivän aikana. Alue on 100 m säde kodin tai mökin ovelta. Samalla voi täyttää vaikka pihalintubingoa! Lisätietoja BirdLifen sivuilta.

(Fasaani: kuva Suski Kaukinen)

Talvilintulaskentojen yhteenvetoa – kiitos laskijoille!

Talvilintulaskentakausi on takana päin. On kiitosten aika. Päättyneenä talvena talvilintulaskentoihin osallistuttiin historiallisella innolla. Laskentoihin innostettiin hiipuneiden reittien elvytyskampanjalla, ja lopputalven laskentawebinaarissa rohkaistiin talvilintulaskentoihin. Vanhoja hiipuneita reittejä elvytettiin noin 70 ja uusia perustettiin noin 40. Reittejä laskettiin ennätysmäärä sekä syksyllä, keskitalvella että keväällä. Keskitalven laskennassa rikkoutuu hyvin todennäköisesti 700 lasketun reitin haamuraja, kunhan kaikki paperilomakkeilla saapuneet laskentatulokset saadaan tallennettua järjestelmään.

Muutamia huomioita kevätlaskennan tuloksista:

Päättynyt talvi jää historian kirjoihin erinomaisena marja- ja marjalintutalvena. Kevätlaskentaan mennessä pihlajanmarjat ehdittiin syödä, eikä vuodenvaihteen massalaji räkättirastas enää esiintynyt helmi-maaliskuussa kovin runsaana. Marjatalven muistoina mustarastaita laskettiin vielä kevätlaskennassa kaikkien aikojen ennätysmäärä ja kottaraisia suurin määrä sitten kevään 2001.

Myös talven leutous näkyy monen lajin runsaudessa. Kevätlaskennan ennätysmäärä laskettiin esimerkiksi peukaloisia, joita leutoina talvina talvehtii Suomessa sulien vesien äärellä. Puukiipijä sivusi kevätlaskennassa kaikkien aikojen ennätystään, mikä sekin lienee leudon talven ansiota. Koskikaroja laskettiin kaikkien aikojen alhaisin määrä – tähän vaikuttaa koskikaran yleinen väheneminen, mutta toisaalta koskikarojen sulien talvehtimispurojen suuri määrä, johon koskikarat ”katoavat”.

Uusi ennätysmäärä laskettiin hiirihaukkoja. Myyrätilanne on eteläisessä Suomessa monin paikoin hyvä, joten moni hiirihaukka saattoi talvehtia Suomessa. Kevätlaskennan aikoihin ensimmäiset kevätmuuttajatkin olivat jo liikkeellä.

Talven mittaan monessa mediajutussakin esiintynyt varpunen jatkaa mollivoittoisesti. Myös kevätlaskennassa varpusia havaittiin kaikkien aikojen pienin määrä. Arkipäiväisten lintujen vähenemistä ilmentää myös harakka, jota kevätlaskennassa ynnättiin pienin määrä sitten 1970-luvun.

Tämän talvilintutietämyksen kertyminen on teidän jokaisen ansiota. Kiitos kaikille teille – sekä uusille laskijoille että vuosikymmeniä laskentojen parissa ahkeroineille!

Erityinen kunniamaininta lähtee Timo Nurmelle ja reitille nro 47 Naantali Röödilä. Timo perusti reitin vuonna 1963 ja on sittemmin laskenut reitin 163 kertaa. 61 vuoden mittaisen talvilintulaskijan uransa Timo päätti tähän talveen. Vastaavia yli 160 laskentakerran aikasarjoja talvilintulaskentojemme historia tuntee vain vajaalta kymmeneltä reitiltä. Yli 60-vuotisen laskentahistorian aikana Röödilän reitillä on nähty niin hömötiaisen ja varpusen häviäminen kuin eteläisten tulokkaiden voittokulku. Aivan ensimmäisessä laskennassa joulupäivänä 1963 jopa peltopyy kuului reitin linnustoon. Suurkiitos Timolle tästä ahkeroinnista!

Röödilän reitin saa mielihyvin joku innokas ottaa laskettavakseen, jotta pitkä aikasarja saisi jatkoa edelleen – ilmoitathan reitin aktivoinnista meille linnustonseurantaan: mailto:linnustonseuranta@helsinki.fi

Mukavaa kevään odotusta kaikille – pian on taas marraskuu ja koittaa uusi talvilaskentakausi!

Talvilintuterveisin
Heikki Helle, Leena Hintsanen ja Aleksi Lehikoinen
Linnustonseuranta, Luonnontieteellinen keskusmuseo

(Puukiipijä: kuva Suski Kaukinen)

Tinttimetsän aamukahvit – Metsätiaisten tunnistaminen, levinneisyys ja ekologia

Aika: 30.1.2025 klo 8:30 – 9:15
Paikka: Etäyhteys, Teams
Ilmoittautuminen päättyy: 28.1.2025 klo 23:59

Kenelle: Metsänomistajille ja metsäammattilaisille ja kaikille luonnosta kiinnostuneille

Tule aamukahvien aikaan kuuntelemaan webinaarisarjaa, jossa Suomen lintututkimuksen huippuasiantuntijat ja pitkän linjan lintuharrastajat kertovat laajasti metsätiaisista monesta eri näkökulmasta.

Tinttimetsän aamukahvit, osa 1. Metsätiaisten tunnistaminen, levinneisyys ja ekologia. Luennoitsijana yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo.

Metsätiaisia ovat hömötiainen, kuusitiainen, töyhtötiainen ja lapintiainen. Kun metsätiaisilla menee hyvin, monet muutkin metsälajit pärjäävät. Luennoilla opit muun muassa, mitä metsätiaiset kertovat suomalaisen metsäluonnon tilasta; miksi tiaisten menestyminen on tärkeää koko metsäluonnon kannalta; miten voit itse vaikuttaa tiaisten menestymiseen omassa metsässäsi tai hakkuiden suunnittelijana ja lisäksi paljon muuta mielenkiintoista.

Webinaarisarjan tilaisuudet, ajankohdat ja luennoitsijat:
30.1.2025 Metsätiaisten tunnistaminen, levinneisyys ja ekologia
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo

6.2.2025  Mitä kuuluu metsätiaisille? Oulun yliopiston pitkäaikaistutkimukset
Väitöskirjatutkija Satu Kumpula, Oulun yliopisto

13.2.2025 Miten auttaa metsätiaisia asuntopulassa – tekopökkelöt ja nojopuut
Yliopiston lehtori Seppo Rytkönen, Oulun yliopisto

20.2.2025 Metsätiaisia suosivia metsän- ja luonnonhoidon menetelmiä 
Projektipäällikkö Tinttimetsä-hanke Jukka Ruutiainen, Suomen metsäkeskus

27.2.2025 Metsätiaiset ja vapaaehtoinen metsien suojelu METSO-ohjelmalla 
Projektipäällikkö Tinttimetsä-hanke Jukka Ruutiainen, Suomen metsäkeskus

6.3.2025 Lintuharrastuksen monet mahdollisuudet
Pitkän linjan lintuharrastaja Hannu Lehtoranta, Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys

13.3.2025 Minkälaisessa metsämaisemassa metsätiaiset menestyvät
Tutkijatohtori Leena Hintsanen, Luonnontieteellinen keskusmuseo

20.3.2025 Miten Suomessa tehdään linnustoseurantaa, rengastusta ja tutkimusta
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo

Tästä linkistä kaikkiin webinaareihin:

Tinttimetsä webinaarit

Kaikki tilaisuudet järjestetään aamukahvien aikaan klo 8.30-9.15. Tilaisuudet toteutetaan etäyhteydellä Microsoft Teamsin kautta. Tilaisuudet tallennetaan ja ovat katsottavissa kahden viikon ajan.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu mukaan Tinttimetsän aamukahvit – Metsätiaisten tunnistaminen, levinneisyys ja ekologia -webinaariin 28.1.2025 klo 23:59 mennessä alla olevalla lomakkeella. 

Voit lähettää asiantuntijoille kysymyksiä etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä.

Saat tarkempia osallistumisohjeita sisältävän tervetuloa-viestin sähköpostiisi tilaisuutta edeltävän päivän aikana. Tarkistathan myös roskapostikansion. Jos viestiä ei löydy, ole yhteydessä tilaisuuden järjestäjään.

Hinta

Webinaari on osallistujille maksuton. Webinaarin järjestää valtakunnallinen Tinttimetsä METSO-ohjelma hanke, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. 

Lisätietoja

Jukka Ruutiainen
projektipäällikkö, Tinttimetsä-hanke
puh. 040 530 6721
jukka.ruutiainen(at)metsakeskus.fi
Suomen metsäkeskus 

(Töyhtötiainen: kuva Jyrki Laaksonen)

Talvilintulaskennan keskitalven kuulumisia

Talvilintulaskennan keskitalven laskentaan on osallistuttu ahkerasti. Hiipuneita laskentareittejä on elvytetty ja uusia reittejä perustettu ahkerasti. Tällä hetkellä tuloksia on tallennettu Laji.fi-järjestelmään jo yli 630 reitiltä, joten laskettujen reittien määrässä hätyytellään ennätyslukemaa, kunhan kaikilta lasketuilta reiteiltä saadaan tulokset järjestelmään. Kiitokset kaikille laskijoille aktiivisuudesta!

Talven laskentojen tulosten alustavan silmäilyn perusteella ei ole suuri yllätys, että käynnissä on erinomainen marjalintutalvi. Pihlajanmarjasato oli runsas, ja marjasatoa on riittänyt pitkälle talveen. Räkättirastaita havaittiin massoittain erityisesti Ahvenanmaalla ja vaihtelevan runsaasti kautta eteläisen Suomen. Ennätyksellisen runsaasti havaittiin musta-, kulo- ja punakylkirastaita sekä kottaraisia. Rastaiden määrään verrattuna tilhiä havaittiin enintään kohtalaisia määriä – suurimmat tilhimassat olivat ilmeisesti vielä saapumatta Suomeen. Myös taviokuurnia havaittiin hyvin vähän. Ilmeisesti pihlajanmarjasato on ollut hyvä kautta pohjoisten havumetsien, jolloin tilhillä ja kuurnilla ei ole mikään kiire etelään.

Muita huomioita talven lintutilanteesta:
– Metsätiaiset hömö- ja töyhtötiainen pysyivät edelleen alhaisella tasollaan, mutta pahin väheneminen näyttäisi tasaantuneen.
– Urpiaiset ovat kateissa: keskitalven laskennassa urpiaisia havaittiin ennätysvähän 2000-luvulla.
– Varpusen osalta väheneminen jatkuu: keskitalven laskennassa noteerattiin nyt kaikkien aikojen alhaisin varpusmäärä.
– Pikkuvarpuskanta on kääntynyt jatkuvaan laskuun 2020-luvun taitteen huippuvuosista.
– Viherpeippokanta laahaa edelleen hyvin alhaisella tasolla.
– Merikotkia havaittiin keskitalven laskentojen ennätysmäärä.
– Kävynpurijat ovat vähissä: sekä käpytikkoja että pikkukäpylintuja havaittiin huomattavasti vähemmän kuin viime talvena.

Tältä pohjalta onkin mielenkiintoista nähdä, millainen on marjalintutilanne kevättalven laskennassa. Ehtivätkö pihlajanmarjat ehtyä ja rastaat jättää Suomen? Onko tilhiä ilmestynyt maisemiin? Entä missä ovat urpiaiset – pysyvätkö ne edelleen kateissa?

Kevättalven laskentajakso on vuorossa 21.2.-6.3.2025 – tervetuloa mukaan!

Lisätietoa talvilintulaskentoihin osallistumisesta löydät täältä:

Talvilintulaskenta

Talvilintuterveisin
Heikki Helle, Leena Hintsanen ja Aleksi Lehikoinen
Linnustonseuranta, Luonnontieteellinen keskusmuseo

(Hömötiainen: kuva Jyrki Laaksonen)

Webinaarisarja lintulaskennoista

BirdLife ja Luonnontieteellinen keskusmuseo järjestävät helmi-maaliskuussa kolmiosaisen lintulaskentawebinaarin.

Webinaarissa kerrotaan keskeisimmistä valtakunnallisen linnustonseurannan laskennoista (talvilintu-, vesilintu-, piste, ja linjalaskennat), esitellään seurantojen uusimpia tuloksia ja tulosten käyttöä sekä kuullaan harrastajien kokemuksia erilaisista laskennoista. Webinaari on tarkoitettu kaikille lintulaskennoista kiinnostuneille, niin ensimmäistä laskentaansa vasta harkitseville kuin laskentakonkareillekin.

Webinaari pidetään zoom-verkkokokouksena. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

Ajankohdat ovat:

Torstai 20.2. klo 17.30 – 19 (pääosassa talvilintulaskennat)

Torstai 20.3. klo 17.30 – 19 (mm. vesilintu- ja pistelaskennat)

Torstai 27.3. klo 17.30 – 19 (mm. linjalaskennat)

Tarkempi ohjelma ja kokouslinkit ilmoitetaan myöhemmin. 

(Mustarastas: kuva Jyrki Laaksonen)

Pihabongaus 25.-26.1.2025

BirdLifen Pihabongaus järjestetään tammikuun viimeisenä viikonloppuna 25.-26.1. jo 20. kerran. Suomen suurimmassa luontotapahtumassa seurataan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla.

Pihabongauksen tavoitteena on innostaa tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Pihabongaus sopii ihan kaikille: kaiken ikäisille, myös kaupungissa ja kerrostalossa asuville, myös aloitteleville harrastajille ja kaikkialla Suomessa.  Kuka tahansa voi siis osallistua Pihabongaukseen, ja sen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista.

Osallistumisohjeet lyhyesti:

  • Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 25. tai sunnuntaina 26. tammikuuta.
  • Tunnista havaitsemasi lintulajit.
  • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
  • Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 31.1.

Tulosten ilmoittamisohjeet sekä muuta Pihabongaukseen liittyvää materiaalia löydät osoitteesta www.pihabongaus.fi

(Pyrstötiainen: kuva Jyrki Laaksonen)

Tunnista 100 lintulajia -haaste

Vuonna 2017 aloitettu haaste kannustaa harrastajia tunnistamaan sata lintulajia vuoden aikana. Kyseessä ei ole kilpailu, vaan henkilökohtainen haaste. Vuosien myötä haasteeseen on lisätty erilaisia sarjoja, joten jokainen löytää omalle tasolleen sopivan haasteen. Voit esimerkiksi yrittää saada kuvattua sata lajia tai osallistua ekosarjaan.

Suomessa pesii noin 250 lajia, joten tästä joukosta aloittelijakin pääsee hyvään alkuun. Ja kun Suomessa on tavattu yhteensä melkein kaksinkertainen määrä lajeja, niin mahdollisuus löytää sata lajia kasvaa huimasti!

Löydät lisätietoa haasteesta BirdLife Suomen sivuilta. Käy tutustumassa eri sarjoihin ja hakemassa lisätietoa lintuharrastuksesta.

(Puukiipijä: kuva Suski Kaukinen)

Apukselle uusi talviruokintapiste Mäntsälään

Paikka on nimeltään NCC Kiuru-alue. Se sijaitsee Ohkolassa Metsätien ja Saharintien kohtauspisteessä. Alueelle voi ajaa punaisesta puomista huolimatta perille läpi vuoden. Kovien lumisateiden jälkeen voi mennä jonkin aikaa ennen kuin NCC ehtii aurata ympyräreitin Hirvitornin ympäri.

Neljän hehtaarin alueella on useita ruokintapisteitä. Paikalla harrastetaan myös laajalti maahan ruokkimista kauralla ja rypsillä.

Parhaimmillaan on yhtä aikaa ollut paikalla 1000 keltasirkkua ja takatalven yllättäessä 1000 peippoa. Sadoittain hemppoja, tiklejä ja urpiaisia on ollut monena talvena. Välillä paikalla on ruokailemassa myös 500 naakkaa.

Suuret lintumäärät houkuttelavat paikalle tietysti haukkoja ja lapinharakan.

Vaikka alueella pyritään ruokkimaan lintuja pääasiassa paikallisella kauralla ja rypsillä, tarjolla on myös rasvapötköjä ja kuoretonta auringonkukkaa pienissä automaateissa.

Paikan ylläpidosta vastaavat Olli Elo ja Jorma Ulmanen.

Teksti ja kuva: Olli Elo