Bongaa päivä pihalla ja Tornien taisto

Kevään suurta lintuviikonloppua vietetään 3.-4.5.2025. Tarjolla on kaksi suosittua tapahtumaa: kaikille kiinnostuneille tarkoitettu Bongaa päivä pihalla sekä lintuharrastajien perinteinen Tornien taisto. Voit tietysti osallistua molempiin!

Bongaa päivä pihalla -tapahtumassa lasketaan, kuinka monta lajia pihapiiristä löytyy yhden kevätpäivän aikana. Samalla nautitaan lähiluonnosta ja vietetään mukava lintupäivä.

Kyseessä ei ole kilpailu, vaikka tapahtumalla on säännöt. Havainnointialue ulottuu 100 metrin säteelle kotitalosta tai mökistä, mutta myös kauempaa näkyvät tai kuuluvat linnut saa laskea. Voit valita, osallistutko lauantaina 3.5. vai sunnuntaina 4.5. Havainnointiaikaa on koko valitsemasi vuorokausi klo 0–24, mutta koko aikaa ei tietenkään tarvitse käyttää. Osallistu yksin tai porukassa ja havainnoi juuri niin kauan kuin sinulle sopii. Mitä kaikkea mahtaakaan löytyä pihalta tai sen välittömästä läheisyydestä?

Säännöt ja muut materiaalit löytyvät BirdLifen sivuilta.

Tornien taisto on BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu, jossa lintutornista pyritään havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia lauantaina 3.5. klo 5–13. Joukkueiden osallistumismaksuilla kerätään varoja uhanalaisen peltosirkun suojeluun. Apuksen alueella Kaakkolan ja Ridasjärven sekä Tuusulan Huikon torni ovat ilmoittanuneet mukaan.

Myös Tornien taistosta löydät lisätietoa BirdLifen sivuilta.

(Räkättirastas: kuva Suski Kaukinen)

Vielä ehtii kuuntelemaan huuhkajia

Kevät etenee, ja samalla huuhkajien pesinnät. Vielä ehtii kuitenkin kuuntelemaan huuhkajia – lajin huhuilukausi jatkuu keväällä toukokuun alkuun asti. Nyt alkaakin olla viimeinen mahdollisuus tarkistaa 
sellaisia reviirejä, joilla ei ole vielä käyty.

Huomioittehan, että potentiaalisilla reviireillä ei enää tule liikkua kuunteluretkien ulkopuolella. Huuhkaja hylkää herkästi pesänsä pesinnän alkuvaiheissa ja lisäksi joillakin reviireillä emot käyttäytyvät hyvinkin aggressiivisesti. Huuhkajien pesien etsiminen ja niiden pesimistuloksen selvittäminen tulee jättää kokeneiden ja lajin elintavat hyvin tuntevien petolinturengastajien tehtäväksi.

Kannustukseksi kerron vielä esimerkin Etelä-Suomesta: paikan edellinen havainto lajista oli 1980-peräisin oleva rengastustieto, jonka jälkeen lähimailtakaan ei ole tiedossa huuhkajahavaintoja. Mutta niin vain 
paikalta löytyi tänä vuonna huuhkaja, kun sitä erikseen mentiin etsimään.

Huuhkajaterveisin

Aapo Salmela

(Huuhkaja: kuva Juha Honkala)

Apuksen kevättapahtuma pidetään Rantamossa 26.4.2025 klo 10

Tervetuloa mukaan kevättapahtumaan, jossa kävellään Seittelin ja Rantamon altailla ja käydään läpi Apuksen kehityshankkeessa tehdyt viimeisimmät toimenpiteet. Samalla kiikaroidaan paikalla olevat linnut. 

Kokoonnutaan Rantamon muuntajalla klo 10. Jätetään autot viralliselle parkkipaikalle. Huom. parkkipaikka on pieni, joten jos on mahdollista tulkaa kimppakyydeillä tai polkupyörällä. Auton voi jättää myös Seittelin pumppaamon parkkipaikalle, josta kävellä kokoontumispaikalle muuntajalle.

Tervetuloa!

Lisätiedot Aimo Tiilikainen, puhelin 041 314 3720

(Rantasipi: kuva Suski Kaukinen)

Suuri lintuviikonloppu toukokuun alussa

Kevään suurta lintuviikonloppua vietetään kahden tapahtuman merkeissä. Tornien taisto käydään 3.5.2025 ja Bongaa päivä pihalla -tapahtuma kestää viikonlopun 3.-4.5.2025

Tornien taisto 3.5. on BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu, jossa lintutornista pyritään havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia kahdeksassa tunnissa (klo 5–13). Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi, ja osallistumismaksuilla kerätään varoja linnustonsuojeluun.

Kokoa 3–8 hengen joukkue, valitse havaintopaikaksi jokin liki 600 lintutornista tai muusta tornista, ja ilmoittaudu mukaan.

Ilmoittautuminen on käynnissä tapahtuman alkamiseen asti. Tapahtumaan osallistuu joka kevät yli 300 joukkuetta lintutorneissa ympäri maan. Yleisö on tervetullut torneille tutustumaan lintuihin ja kannustamaan joukkueita. Lue lisää BirdLifen sivuilta.

Bongaa päivä pihalla -tapahtumassa 3.–4.5. lasketaan, kuinka monta lajia pihapiiristä löytyy yhden kevätpäivän aikana. Samalla nautitaan lähiluonnosta ja vietetään mukava lintupäivä.

Leppoisa lintupäivä on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille. Voit valita, osallistutko lauantaina vai sunnuntaina.

Osallistu yksin tai porukassa ja havainnoi niin kauan kuin sinulle sopii päivän aikana. Alue on 100 m säde kodin tai mökin ovelta. Samalla voi täyttää vaikka pihalintubingoa! Lisätietoja BirdLifen sivuilta.

(Fasaani: kuva Suski Kaukinen)

Kutsu Apuksen kevätkokoukseen

Tervetuloa Apuksen kevätkokoukseen Järvenpää-talolle keskiviikkona 9.4.2025 kello 18!

Käsittelemme sääntömääräiset kevätkokousasiat, mm. toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja toiminnantarkastajien lausunnon, jonka jälkeen päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.

Vuoden 2024 toimintakertomuksen löydät täältä. Tuloslaskelma ja tase löytyvät tästä linkistä. Linkit dokumentteihin ovat myös Tapahtumat-sivulla (Kuluvan vuoden tapahtumat ja retket).

Kevätkokouksen virallisen osuuden jälkeen Satu Orajärven ”Varangin niemimaa luontoharrastan silmin” -valokuvaesitys.

Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

(Lunnit: kuva Aidan Semmens)

Lintuilta keskiviikkona 19.3.2025

Apuksen jäsenille suunnattu lintuilta järjestetään Teamsilla keskiviikkona 19.3.2025 kello 18 – 19.15.

BirdLifen atlaskoordinaattorit Heidi ja Aapo kertovat missä mennään ja Mikko kertoo mihin kannattaa mennä. Viimeinen atlaskausi käynnistyy ja nyt etsitään enää hajalajeja! Apus alueen lähellä on kuitenkin ruutuja, joissa apuvoimat ovat tarpeen! Lisäksi keskustellaan ajankohtaisista haviksista ja Tiiran käytöstä.

Kevät repeää keskiviikkona, mutta tulkaa myös juttelemaan!

Kokouslinkki

(Pyrstötiainen: kuva Suski Kaukinen)

Talvilintulaskentojen yhteenvetoa – kiitos laskijoille!

Talvilintulaskentakausi on takana päin. On kiitosten aika. Päättyneenä talvena talvilintulaskentoihin osallistuttiin historiallisella innolla. Laskentoihin innostettiin hiipuneiden reittien elvytyskampanjalla, ja lopputalven laskentawebinaarissa rohkaistiin talvilintulaskentoihin. Vanhoja hiipuneita reittejä elvytettiin noin 70 ja uusia perustettiin noin 40. Reittejä laskettiin ennätysmäärä sekä syksyllä, keskitalvella että keväällä. Keskitalven laskennassa rikkoutuu hyvin todennäköisesti 700 lasketun reitin haamuraja, kunhan kaikki paperilomakkeilla saapuneet laskentatulokset saadaan tallennettua järjestelmään.

Muutamia huomioita kevätlaskennan tuloksista:

Päättynyt talvi jää historian kirjoihin erinomaisena marja- ja marjalintutalvena. Kevätlaskentaan mennessä pihlajanmarjat ehdittiin syödä, eikä vuodenvaihteen massalaji räkättirastas enää esiintynyt helmi-maaliskuussa kovin runsaana. Marjatalven muistoina mustarastaita laskettiin vielä kevätlaskennassa kaikkien aikojen ennätysmäärä ja kottaraisia suurin määrä sitten kevään 2001.

Myös talven leutous näkyy monen lajin runsaudessa. Kevätlaskennan ennätysmäärä laskettiin esimerkiksi peukaloisia, joita leutoina talvina talvehtii Suomessa sulien vesien äärellä. Puukiipijä sivusi kevätlaskennassa kaikkien aikojen ennätystään, mikä sekin lienee leudon talven ansiota. Koskikaroja laskettiin kaikkien aikojen alhaisin määrä – tähän vaikuttaa koskikaran yleinen väheneminen, mutta toisaalta koskikarojen sulien talvehtimispurojen suuri määrä, johon koskikarat ”katoavat”.

Uusi ennätysmäärä laskettiin hiirihaukkoja. Myyrätilanne on eteläisessä Suomessa monin paikoin hyvä, joten moni hiirihaukka saattoi talvehtia Suomessa. Kevätlaskennan aikoihin ensimmäiset kevätmuuttajatkin olivat jo liikkeellä.

Talven mittaan monessa mediajutussakin esiintynyt varpunen jatkaa mollivoittoisesti. Myös kevätlaskennassa varpusia havaittiin kaikkien aikojen pienin määrä. Arkipäiväisten lintujen vähenemistä ilmentää myös harakka, jota kevätlaskennassa ynnättiin pienin määrä sitten 1970-luvun.

Tämän talvilintutietämyksen kertyminen on teidän jokaisen ansiota. Kiitos kaikille teille – sekä uusille laskijoille että vuosikymmeniä laskentojen parissa ahkeroineille!

Erityinen kunniamaininta lähtee Timo Nurmelle ja reitille nro 47 Naantali Röödilä. Timo perusti reitin vuonna 1963 ja on sittemmin laskenut reitin 163 kertaa. 61 vuoden mittaisen talvilintulaskijan uransa Timo päätti tähän talveen. Vastaavia yli 160 laskentakerran aikasarjoja talvilintulaskentojemme historia tuntee vain vajaalta kymmeneltä reitiltä. Yli 60-vuotisen laskentahistorian aikana Röödilän reitillä on nähty niin hömötiaisen ja varpusen häviäminen kuin eteläisten tulokkaiden voittokulku. Aivan ensimmäisessä laskennassa joulupäivänä 1963 jopa peltopyy kuului reitin linnustoon. Suurkiitos Timolle tästä ahkeroinnista!

Röödilän reitin saa mielihyvin joku innokas ottaa laskettavakseen, jotta pitkä aikasarja saisi jatkoa edelleen – ilmoitathan reitin aktivoinnista meille linnustonseurantaan: mailto:linnustonseuranta@helsinki.fi

Mukavaa kevään odotusta kaikille – pian on taas marraskuu ja koittaa uusi talvilaskentakausi!

Talvilintuterveisin
Heikki Helle, Leena Hintsanen ja Aleksi Lehikoinen
Linnustonseuranta, Luonnontieteellinen keskusmuseo

(Puukiipijä: kuva Suski Kaukinen)

Rantamossa kunnostettiin saaria kaksissa talkoissa maaliskuun alussa

Rantamon saaret olivat päässeet vuosien varrella pusikoitumaan ja kasvamaan osittain umpeen. Isoimmat puut olivat noin 20 senttiä halkaisijaltaan olevia haapoja, joiden pituus oli jo noin 15 metriä. 

Rantamoon (kuten myös Seitteliin) tehtiin Apuksen isommissa talkoissa tänä talvena helmikuussa vesilinnuille tekopesiä ja asennettiin uusia pesintälauttoja. Isot puut ja pensaikot olisivat tarjonneet pesärosvoille kuten varikset ja harakat kyttäyspuita, joten ne päätettiin poistaa pesien läheltä ja samalla avartaa saaret sellaiseksi, että ehkä jopa naurulokkikin voisi vuosien jälkeen palata pesimään Rantamoon. 

Keski-Uudenmaan Ympäristökeskus oli kaatanut saarista aikaisemmin talvella pensaikkoa, ja nyt jatkettiin rankojen ja puiden poistolla. 

2.3. raivattiin Raijan kanssa ensin kahdestaan. Minä kaadoin moottorisahalla rankoja ja Raija veti niitä kasoihin. Todettiin kuitenkin että rankoja on niin paljon että olisi hyvä saada isompi porukka talkoisiin. 

Niinpä 6.3. kokoontui kuusi henkeä talkoisiin. Minä käytin moottorisahaa ja Keijo H. tuki pari tuntia kaatamista sähkösahalla. Sisko M., Reijo M., Seppo N. ja Raija V. kasasivat rangat kasoihin. Kuusi kasaa syntyi, kukin vastasi kooltaan keskikokoista juhannuskokkoa. Sitten vielä sovittiin että otetaan uudet talkoot, joissa yritetään polttaa kasat.

8.3. jatkettiin toisilla talkoilla. Reijolla oli mukana toho, jolla yritimme saada kasat palamaan. Puut olivat kuitenkin erittäin märkiä, ja kesti pitkään ennen kuin onnistuimme saamaan kunnon tulet yhteen kasaan (Seppo ideanikkarina!). Kun sitten pääsimme vauhtiin, poltimme lauantaina puolet kasoista, yhteensä noin 20 kuution verran risuja ja rankoja. 8.3. olivat ahkeroimassa Sisko, Reijo, Seppo, Jari H., Markku L. ja minä.

Toivotaan että linnut löytävät tulevana kesänä Rantamoon pesimään niin lautoille, pesätuubeihin kuin saariin. Lämmin kiitos jokaiselle talkoissa uurastaneelle sekä Juhalle moottorisahan lainasta.

Aimo Tiilikainen

Apus hallitus

Apuksen talkoissa Seittelissä ja Rantamossa 22.2.2025 tehtiin kaikenlaista

Talkooväkeä oli koolla ennätysmäärä (18 h + 2 tavarantoimittajaa), kun harmaana helmikuun aamuna kokoonnuimme Seittelin kosteikon pumppukopille. Yhdistyksemme oli saanut rahoitusta mm. tiirojen pesimälauttoja ja sorsien tekopesiä varten ja niiden parissa ahersimme pitkälle iltapäivään. Janne ja Jani (Uphabitats.fi) toivat lautat ja niihin askarreltiin ankkurit ja noususillat poikasille. Osa väestä raivasi perinteiseen tapaan ruovikkoa lokkien pesimäsaarilla ja osa keräsi ruokoa vesilintujen tekopesiin. Aimon vetämä ryhmä rakensi 8 tekopesää Rantamoon ja Markun ryhmä 7 Seitteliin. Pesät täytetään heinällä tai muulla ruoholla ennen jäidenlähtöä. Jouko (Vuorenteko, Jokela) toi paikalle pajassaan rakentaman työnnettävän ruokoleikkurin, jota päästiin kokeilemaan rantavyöhykkeen ruovikossa. Hyvin toimi, mutta lumettomissa oloissa toimisi vielä paremmin. Kiitos Joukolle tästä Apukselle lahjoitetusta työkalusta! Lounaspöydän oli kattanut Seppo – siinä oli taas monenlaista ja paljon. Lämmin kiitos Lassilan tilalle, josta saimme pöydän lainaksi ja maisteltavaksi Lassilan erinomaista luomuruisleipää. Vinkkinä kaikille lähiruuan ja luomuruuan ystäville: Lassilan tilapuoti on avoinna ke–pe klo 10–18 & la 12–15. https://lassilantila.fi

Kiitos talkooväelle: Nina, Jan-Erik, Aimo, Markku, Minna-Mari, Seppo, Tapani, Eija, Manu, Liisa, Jari, Hanna-Mari, Jouko, Eero, Reijo, Sisko, Keijo ja Juha ja Uphabitats Janne ja Jani!

Kuvat: Nina Wall, Eero Lemmelä, Juha Honkala