Lintuatlaksen tuloksia

Neljännen kerran toteutettu lintuatlas tunnisti jälleen linnuston muutoksia osana ilmaston ja elinympäristöjen muuttumista. Voittajia löytyy kuten pikkuvarpunen ja häviäjien tilanne on hankala esimerkiksi helmipöllöllä. Valtakunnallinen lintuatlas paljasti, että maatalous- ja metsäympäristöjen muutokset, samoin kuin ilmaston lämpeneminen ja myös kaupungistuminen heijastuvat linnustoon. Osa perinteisten maatalousympäristöjen lajeista harvinaistuu kuten varpunen. Mutta voittajia myös löytyy: ihmisen lähellä kaupunkimaisissa ympäristöissä viihtyvät lajit kuten pikkuvarpunen tai naakka ovat jatkaneet leviämistään.

Apus onnistui atlasruutujen laskennassa erinomaisesti. Pikkuvarpusen esiinmarssi alkoi Kaakkois-Suomesta ja Ahvenanmaalta. Vanhojen metsien lajit ahtaalla. Apuksen puheenjohtaja Aimo Tiilikainen on kirjoittanut näistä aiheista katsauksen, jonka pääset lukemaan Lintuatlas 2022 – 2025 -sivulta.

Suora linkki tiedostoon

(Töyhtötiainen: kuva Jyrki Laaksonen)

Apuksen joulukeräys onnistui hienosti

Apuksen joulukeräyksessä kerättiin varoja kehrääjän muuttotutkimukseen. Keräyksen tuotto oli yhteensä 3 140 €, josta BirdLifen kulujen jälkeen tutkimukseen jää käytettäväksi 2 644 €. Summa ohjataan paikantimien hankintaan.

Joka viides apuslainen koki keräyksen niin merkitykselliseksi, että osallistui siihen rahalahjoituksella. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!

Lisää kehrääjistä sekä hankkeen vaiheista ja tuloksista kuullaan Apuksen lintuillassa 18. helmikuuta klo 18 alkaen. Tervetuloa kuulolle!

Teams-linkki: https://teams.microsoft.com/meet/36574216343059?p=IYCTkXfWneUQiXxnRD

(Kehrääjä: kuva Juha Honkala)

Kevätkokous 9.4.2026

Kevätkokous pidetään Järvenpää-talossa 9.4.2026 klo 18. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat eli yhdityksen toimintakertomus vuodelta 2025 samoin kuin tilinpäätös ja tase myös vuodelta 2025. Kahvit on tarjolla 30 ensimmäiselle.

Esityslista

Toimintakertomus 2025

Tuloslaskelma ja tase 2025

Tämän lisäksi ohjelmassa on esitys lintujen pistelaskennoista. Heikki Helle, joka toimii Luomuksessa vastaten linnustonseurannan laskennoista,  esittelee vesilintulaskennoissa samoin kuin pistelaskennoissa käytettäviä menetelmiä. Lintuharrastus saa uuden ulottuvuuden jos liittyy mukaan piste- tai reittilaskijaksi. Apuksessa on tällä hetkellä muutama reittilaskija. Tervetuloa mukaan tutustumaan menetelmiin, ja ehkä myös pohtimaan voisitko sinäkin ryhtyä laskijaksi. 

(Tavi: kuva Jyrki Laaksonen)

Pihabongaus 24.-25.1.2026

Jokatalvinen Pihabongaus järjestetään 24.-25.1.2026, ja on kansalaistiedettä parhaimmillaan. Se tuottaa
arvokasta tietoa Suomen talvilinnustosta ja tarjoaa helpon tavan osallistua tutkimukseen. Pihabongaus järjestettiin ensimmäisen kerran 20 vuotta sitten.  Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 30.1. osoitteessa www.pihabongaus.fi 

Alkuvuoden Lintuillat

Apus järjestää jäsenilleen kaksi Havaintopalvelu Tiiran käyttöön perehdyttävää Teams-tapaamista. Tapahtumat ovat suurimmalta osaltaan samansisältöisiä. Tiiraa on varsin helppoa käyttää myös ilman koulutusta ja tapahtumien ensisijainen tarkoitus on rohkaista ilmoittamaan havaintoja. Sopii kaikille ja kaikki ovat tervetulleita!
Lisätiedot: mikko.savelainen67@gmail.com

Ke 14.1. klo 18.-19.15: Sinut on kutsuttu kokoukseen: Tiira-ilta keskiviikko 14. tammikuuta 2026
18.00 – 19.15 (UTC+2)
https://teams.microsoft.com/meet/31562830285348?p=QKvPiUXkKXrGBpYj08
Napauta linkkiä tai liitä se selaimessa liittyäksesi kokoukseen.

Ke 25.2. 2026 klo 18.-19.15
https://teams.microsoft.com/meet/32629882652381?p=4uwy5JNOcAt6JGRs4Y
Napauta linkkiä tai liitä se selaimessa liittyäksesi kokoukseen.

Ke 11.3. Ko 18.-19.15: Sinut on kutsuttu kokoukseen: Aiheena metsähanhien määritys, kerrataan harmanhanhia muutenkin. Keskiviikko 11. maaliskuuta 2026
18.00 – 19.15 (UTC+2)
https://teams.microsoft.com/meet/32163302980778?p=1Zupl28sUmNn6qaKC8
Napauta linkkiä tai liitä se selaimessa liittyäksesi kokoukseen.

(Mustarastas: kuva Suski Kaukinen)

Apuksen itsenäisyyspäivän 2025 pinnarallin tulokset

Lämmin syksy nosti aavistuksen pinnamääriä viime vuodesta

Tämän vuoden itsenäisyyspäivän pinnaralliin osallistui seitsemän joukkuetta. Kolme joukkuetta kilpaili autosarjassa ja neljä ekosarjassa. Sää rallin aikaan oli aamulla lämmin ja pilvipoutainen kunnes vähän ennen puolta päivää alkoi vesisade. Vuosi sitten rallin aikaan oli 5-10 cm uutta lunta.

Ekosarjan voitti 31 pinnalla, mikä oli samalla myös koko rallin korkein pinnamäärä, Eväsretkeilijät eli Juha Honkala ja Sini-Maria Tuomivaara. Heidän polkupyörä- ja kävelyreitin pituus oli 22 km Tuusulanjärven länsipuolella. Reitti liikkui akselilla Holjamäki, Järvenpää keskusta, Tervanokka, Kaakkola, Vanhankylänniemi ja Lammaskallio. Kovina lajeina joukkue näki Järvenpään syksyn kuuluisuuden eli keltahempon, ja kuuli pikku-uikun. Toiseksi ekosarjassa tuli 1k tp kiert eli Jirka Lahtinen 28 pinnalla. Hän kiersi pyörällä reippaan 49 km reitin Järvenpäässä Pöytäalhossa, Wärtsilässä, Lemmenlaaksossa, Kaakkolassa ja Vanhakylän niemessä. Kolmanneksi tuli Team Karpalo eli Aimo Tiilikainen ja Raija Veikkolainen, jotka ajoivat polkupyörällä Mikkolasta Tuusulanjoen rantaa Jokipuiston puusillalle, ja siitä Rantamoon ja takaisin. Pinnoja heille kertyi 17 kpl. Neljäs ekosarjassa oli Anna Kuusi ja Nero-koira, jotka keräsivät kävellen 8 pinnaa reitin kulkiessa Lahelanrinteessä, Tuusulanjoen rannassa ja Tuusulan Mikkolassa. 

Autosarjan voitti Mäntsälä mielessäin joukkue eli Petri Sola ja Jukka Laiho 30 pinnalla. He ajoivat noin 130 km reitin eri puolilla Mäntsälää. Toiseksi tuli Juho Kinnunen 26 pinnalla. Hänen reitti kulki Keravalla, Järvenpäässä ja Tuusulanjärvellä. Kolmanneksi tuli Puolikuurot seniorit eli Sisko ja Reijo Mikkonen 16 pinnalla. Reitti oli pituudeltaan autolla 32 km ja kävelleen 4 km, ja kulki Pyöräkallion ruokinnan kautta Järvenpään Kaakkolaan, josta Rantamoon ja Tuusulan Mikkolaan.

Tänä vuonna rallin korkein pistemäärä oli siis 31 pinnaa kun viime vuonna se oli Apuksen joukkueilla 26 pinnaa. Lämmin syksy näytti hiukan nostavan tulostasoa viime vuodesta. Lajeista vuoden aika huomioiden saatiin kivoja pinnoja mm. västäräkistä, peiposta ja peukaloisesta.  

Onnittelut joka ikiselle joukkueelle hienosta kilvoittelusta ja hyvistä tuloksista, ja ihan jokaiselle hyvää itsenäisyyspäivän illan jatkoa. 

Aimo Tiilikainen

(Västäräkki: kuva Suski Kaukinen)


Kaavavaikuttaminen Apuksessa –  jäsenten apu tervetullutta!

Me Apuksessa teemme monenlaista linnustonsuojelutyötä. Osa siitä on konkreettista työtä: Seittelin talkoot, linnunpönttöjen vieminen, rengastaminen, lintulaskennat, kehrääjäseuranta jne. Osa on näkymättömämpää, niin sanottua paperityötä. Tänä vuonna Apus on lausunut jo kuudesta kaavasta tai muusta maankäytön muutossuunnitelmasta. Näitä ovat olleet Mäntsälän strateginen yleiskaava, Mäntsälän Hirvihaaraan suunniteltu kivilouhos, Järvenpään Wärtsilän osayleiskaava, Nurmijärven Sudentullin asemakaava, Tuusulan Lahelanorren asemakaavaehdotus ja Nurmijärven Savikon aurinkovoimalaitos. Kaikki näistä ovat vielä prosessissa, eikä lopullisia päätöksiä ole tehty, mutta esimerkiksi Mäntsälän alkuperäisessä yleiskaavaehdotuksessa oli huomioitu molemmat Apuksen lausumista tärkeistä lintupaikoista luo- tai SL-merkinnöillä. Valitettavasti kaavaan äänestettiin muutosehdotuksia lautakunnan enemmistön päätöksellä, ja tällä hetkellä molemmat merkinnät ovat vaarassa pudota lopullisesta kaavasta. Peli ei kuitenkaan ole menetetty, koska kaava on tulossa vielä valtuuston käsittelyyn.

Se, mihin me tarvitsemme teidän apuanne, on oman kotikunnan kaavoituksen ja teollisuushankkeiden seuraaminen. Apus toimii kuuden kunnan alueella ja hallituksessa meidän on mahdotonta seurata kaikkia. Myös paikallistuntemus on parasta aina kyseisten kuntien omilla asukkailla. Kaikkein tehokkainta on vaikuttaa kaavoitukseen sen alkuvaiheessa eli OAS-vaiheessa. Myöhemminkin se on mahdollista, mutta vaikeampaa. Siksi toivomme, että ilmoittaisitte meille aina kun huomaatte oman kuntanne alueella kaavasuunnitelman, joka koskee jotain linnustollisesti tärkeää aluetta; käytännössä ne ovat useimmiten metsiä.

Seuraava vaihe, missä tarvitsemme jäsenten apua, on kaavan tai muun maankäytönmuutoksen uhkaamilla alueilla retkeily ja kaikkien havaintojen merkitseminen Tiiraan. BirdLifella on muihin luonnonsuojelujärjestöihin verrattuna mahtava etu käytössään vaikuttamisen tueksi ja lausuntojen liitteeksi: Tiira-aineisto. Usein kaavasuunnitelmat kohdistuvat kuitenkin alueille, joista on Tiira-havaintoja vähän tai ei lainkaan, ja tässä tarvitsemme jäsenten apua. On tärkeää huomata, että tällä hetkellä kaikkien yleisempienkin lintulajien määrän vähentyessä, tavallisimpienkin lajien havainnot ovat tärkeitä. Tietenkin vielä vaikuttavampaa on, mikäli alueelta löytyy uhanalaisia lajeja, petolintuja tai metsäkanalintuja. Havaintojen keräämiseen riittää usein muutama maastokäynti.

Pyrimme tiedottamaan ajankohtaisista kaava-asioista vähintäänkin Whatsapissa ja Apus-foorumilla, ja meille voi myös ilmoittaa kaavoista näiden kautta. Yhdessä voimme tehdä Apuksessa entistäkin vaikuttavampaa linnustonsuojelutyötä!  

Satsa Orajärvi, Apuksen hallituksen jäsen

(Laulujoutsenia Mäntsälässä Haukisuolla, jolle Apus esitti suojaavaa kaavamerkintää: kuva Olli Orajärvi)


Ridasjärven lintutornille uudet kulkuohjeet

Apuksen lintutornille kulkemisesta on neuvoteltu lokakuussa maanomistajan (Ridasjärven kalastuskunta) kanssa, ja uudesta käytännöstä on sovittu seuraavaa:

  • Autolla ei enää ajeta tornille. Autot jätetään urheilukentän pysäköintialueelle, josta tornille kuljetaan jalan joko tietä pitkin tai metsän halki polkua seuraten.
  • Tornille johtavan tien alkupäähän tulee puomi. Lintutornille ei saa ajaa autolla, vaikka puomi olisi auki.

Lintutornin käyttäjiä pyydetään toimimaan alueella kohteliaasti ja huomaavaisesti: mm. kerätään mahdolliset roskat pois.

Tällä hetkellä on käynnissä vuokrasopimusneuvottelut Apuksen ja kalastuskunnan välillä. Mahdollisista vahingonteoista lintutornin ympäristössä pyydetään ilmoittamaan viipymättä kalastuskunnalle, puh. 040 191 3200.

Mikäli paikalla todetaan häiriökäyttäytymistä, paikkojen rikkomista tms., on syytä soittaa hätäkeskukseen (112) ja pyytää poliisi paikalle.

(Mustakurkku-uikku: kuva Jyrki Laaksonen)

Talvilintukävely 6.12.2025

Mäntsälä, Kotojärvi klo 12 – n. klo 14

Tervetuloa tutustumaan Kotojärven runsaaseen talvilinnustoon itsenäisyyspäivänä. Kotojärvi-Isosuo on iso 360 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue, jonka reunusmetsissä elää monipuolinen talvilinnusto. Täältä löytyvät mm. kaikki metsätiaiset, runsaasti tikkoja, metsäkanalintuja ja likimain kaikki muutkin yleisimmät Suomessa talvehtivat lajit. Metsässä on yksityishenkilöiden ylläpitämiä ruokintoja.

Tapaamme Kaltevantien päässä, josta löytyy parkkipaikkoja kahdessa tasossa. Kävelemme rauhallista tahtia noin 3km matkan. Huomioi, että jos ei ole pakkasta, polut voivat olla märkiä, pakkasella taas liukkaita. Voit halutessasi ottaa evästä mukaan, evästelemme lopuksi Kotojärven laavulla. Jos haluat paistaa nuotioevästä, omat puut pitää ottaa mukaan.

Retken vetää Apuksen retkikummi Satsa Orajärvi, jolta myös lisätiedot puh. 044 0621940. Retki toteutetaan yhdessä Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.

(Töyhtötiainen: kuva Olli Orajärvi)