Miltä näytti lintuharrastus vuonna 2023?

BirdLife Suomi täytti viime vuonna 50 vuotta. Sen kunniaksi kutsumme kaikki osallistumaan kuvakeräykseen. Kuvia voi lähettää 15.1. asti.

Nyt ei etsitä kuvia linnuista, vaan lintuharrastuksesta. Muistele tärkeitä hetkiä lintuharrastuksen parissa vuoden 2023 aikana ja lähetä kuvia harrastuksen eri osa-alueista eri vuodenaikoina. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan palkintoja.

Mitä tapahtui lintuharrastuksessa lokakuussa 2023? Lokakuisia kuvia on galleriassa yhä kaikkein vähiten.

Entä kuvat lintuasemilta, löytyisikö? Pönttöbongaus, jäikö kuvamuistoja? Kaikenlaiset kuvat erilaisista tavoista harrastaa lintuja ovat tervetulleita. Talviruokinta, rengastus, pöntötys, muutonseuranta… mitä vielä?

Lähetä kuvasi – ja ihastele muiden otoksia – http://www.birdlife.fi/juhlagalleria

Itsenäisyyspäivän pinnarallin tulokset

IP-pinnaralli rallattiin kipakassa pakkasessa, mutta muuten upeassa
talvisäässä. Yhteensä havaittiin 11 joukkueen voimin 52 lajia, mm.
kaksi kuningaskalastajaa (Lohjalla ja Karkkilassa), pähkinänakkeli
(Lohjalla) ja helmipöllö Hyvinkäällä. Autosarjan voiton vei
”Mäntsälä Mielessäin” -joukkue (Jukka Laiho & Petri Sola) 34
lajilla. Ekosarjan paras oli tuikeassa pakkasessa 23 km fillaroineet
”Eväsretkeilijät” tuoreen puheenjohtajan, Juha Honkalan kipparoimana.
He havaitsivat 28 lajia. Kaikkiaan porukaa oli liikenteessä 21 henkeä,
joista 12 apuslaisia seitsemässä joukkueessa.

IP-pinnaralli 6.12.2023 tulokset (Ässät tarkoittaa joukkueen
havainneen ainoana ryhmänä ko. lajin:

Autosarja:

Mäntsälä mielessäin: Jukka Laiho, Petri Sola (Apus), Mäntsälä,
34 lajia. Ässät: pohjantikka, varpushaukka, räkättirastas
DeSi: Kari Degerstedt, Jari Siven (Apus) Hyvinkää, 32 lajia.
Ässät: helmipöllö, varpuspöllö, tundraurpiainen
Team Lädö: Petri Lehto (Hakki) Lohja, 30 lajia. Ässät:
kalalokki, lehtopöllö, pähkinänakkeli
Apla 1: Jari Enström, Aino ja Kimmo Lamminpää, Päivi Laari
(Apla) Karkkila-Vihti, 30 lajia
Vanhat Kävyt: Heikki Holmström, Reijo Korvenpää (Apus)
Järvenpää, Tuusula, 26 lajia. Ässät: hemppo, käpylintulaji
Apla 2: Juha Eronen, Sanna Hilska, Pertti Kumaja (Apla) Karkkila,
Vihti 26 lajia

Ekosarja:

Eväsretkeilijät: Juha Honkala, Sini-Maaria Tuomivaara (Apus)
Järvenpää, Tuusula, 28 lajia. Ässät: valkoselkätikka
Olli-team: Olli Puustinen (Apus), Mäntsälä, 19 lajia
Lehmusvaara: Irma Lehmusvaara (Apla) Vihti, 13 lajia
Erakkotiimi: Aimo Tiilikainen (Apus), Tuusula, 11 lajia
Niemelät: Siru ja Tuomas Niemelä (Apus) Kerava, 9 lajia

Opettaja tai muu kasvatusalan ammattilainen:

haluatko auttaa BirdLifea kehittämään tarjontaansa opettajille?

Aiomme perustaa BirdLife Suomen opettajapaneelin, joka pääsee vaikuttamaan ympäristökasvatusmateriaaleihimme ja -tapahtumiimme.

Paneeli toimisi mahdollisimman matalan kynnyksen viestiryhmänä (esimerkiksi sähköpostilista), jonka kautta osallistujien on helppo halutessaan kommentoida esittämiämme kysymyksiä materiaaleista, tapahtumista tai viestinnästä.

Esimerkiksi:
* ”miten tämä tapahtuma voisi toimia varhaiskasvatuksessa”
* ”miten tästä asiasta kannattaisi viestiä yläkouluille”
* ”minkälaista materiaalia kaipaisitte alakouluihin tästä aiheesta”
jne.

Ryhmän toimintaan voi osallistua juuri sen verran kuin sinulle sopii.

Kutsumme mukaan kasvatusalan ammattilaisia. Sinun ei tarvitse olla lintuguru – riittää, että olet kiinnostunut linnuista, luonnosta ja ympäristökasvatuksesta, ja haluat auttaa meitä kehittämään tarjontaamme käyttäjien toiveiden mukaiseksi.

Jos olet kiinnostunut, lähetä sähköpostia: järjestökoordinaattori Inka Plit, inka.plit@birdlife.fi. Voit jakaa kutsua myös mahdollisesti kiinnostuneille tuttavillesi.

Tervetuloa!

t. Inka Plit 🙂

P.S. Katso täältä infopaketti BirdLifen tarjonnasta opettajille ja kasvattajille tänä lukuvuonna:
https://birdlife.creamailer.fi/email/64d0b792890fd?u=94dG5JCb9GlTyKQHPnq

Kuvassa käpytikka, jonka on kuvannut Jyrki Laaksonen

Itsenäisyyspäivän pinnaralli 6.12.2023

Apuksen perinteinen joulukuun tapahtuma, itsenäisyyspäivän pinnaralli eli lyhyesti ja ytimekkäästi IP-ralli, kisaillaan jälleen keskiviikkona 6.12.2023. IP-rallissa on tarkoitus nähdä mahdollisimman monta lintulajia kisan aikana. Ralliin voi osallistua yksin tai max 5 henkilön joukkueena joko autoillen tai mieluimmin ekosarjassa (liikkuminen pelkästään lihasvoimin). Kilpailualueena on koko Apuksen toimialue. Kilpailuaika on klo 06-15, mutta retkeillä voi lyhyemmänkin aikaa. Eikä kauas kotoa ole pakko lähteä, myös pienellä alueella liikkuen voi saavuttaa hyvän lajilistan, esim. seuraamalla aamulla kotipihan ruokinnalla kävijöitä ja sitten tehdä reippaan kävelyretken jollekin hyvällä lintupaikalle, josta saa lisää lajeja.

Kaikkien joukkueiden on lähetettävä joukkueen pinnalista lyhyine kommentteineen rallipäivän kulusta rallin vetäjälle (kari.degerstedt@gmail.com) klo 16 mennessä. Pinnalista ilmoitetaan rallilomakkeen muodossa (peruslajit + huutolajit). Ilmoittakaa myös tieto Karille (vaikka tekstarilla p. 045 233 0954) keitä on lähdössä ulkoilemaan, niin pysytään vähän tilanteen tasalla.

Varsinaista purkutilaisuutta ei järjestetä, koska porukka ei niihin enää rallin jälkeen ole jaksanut osallistua. Lähetän tulokset kuitenkin sähköpostina osallistuja joukkueille ja julkaisen ne Apus-foorumilla. .
IP-rallin säännöt:

Kisa-aika on 6.12.2023 klo 06.00 – 15.00 ja rallialuetta ovat Apuksen toimialueen kuusi kuntaa eli Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula. Eniten lintulajeja nähnyt joukkue voittaa. Tasatilanteessa paremmuuden ratkaisee ässien määrä (laji, jota mikään muu joukkue ei ole havainnut).
Joukkueen koko on 1 – 5 hlöä. Enemmän kuin puolen joukkueen jäsenistä on havaittava lajit.
Näin kalliin polttoaineen ja ilmastonmuutoksen uhatessa suositellaan ekosarjassa kisaamista, jossa liikkuminen on sallittua vain lihasvoimin.
Lajilleen määrittämättä jäänyt, mutta tiettyyn lajipariin tai lajiryhmään rajattu havainto voidaan hyväksyä pinnaksi, mikäli joukkueella ei ole lajina muita ko. lajiryhmän lajeja. (esim. käpylintulaji lasketaan, jos määritettyjä käpylintuja ei ole havaittu).
Rallin aikana tulee noudattaa normaalia lintuja, luontoa ja ihmisiä kunnioittavaa retkeilytapaa ja rallin vuoksi poikkeavan häiriön aiheuttaminen on kielletty. Atrapit ja valolaitteet ovat kiellettyjä, mutta viheltäminen ym. sallittua. Näin Corona-aikana kannattaa edelleen noudattaa myös yleisiä corona-ohjeita ja flunssaisena ei kannata ralliin osallistua. Lisämausteena on haastettu mukaan kisaan myös sisämaan naapuriyhdistykset Apla ja Hakki, jotka kisaavat omilla alueillaan

BirdLife Suomi 50 vuotta

Unohditko ilmoittautua 50-vuotisjuhlaan? Ei hätää: viimeiset paikat ovat nyt jaossa!

Jälki-ilmoittautuminen on mahdollista 7.11. asti osoitteessa https://www.birdlife.fi/50vuotta/

BirdLife Suomen yhteisön 50-vuotisjuhlat järjestetään Helsingissä, Ravintola Töölön juhlavissa tiloissa lauantaina 18.11. Juhlallisuudet alkavat iltapäivällä seminaarilla ja jatkuvat illalla gaalan merkeissä (pukukoodi: tumma puku). Lisätietoja ja ilmoittautuminen yllä olevan linkin kautta.

(Kuva: Jari Kostet)

Apuksen lintupellon liepeillä kuhinaa!

Apuksen lintupellon liepeillä on tänäkin syksynä nähty suuria tikli- ja hemppoparvia. Suurimmassa tikliparvessa on ollut jo 350 yksilöä ja hemppoparvessakin toista sataa. Tänään paikalla on ollut myös 50 viherpeipon parvi. Vuokrapeltoon on kylvetty vehnää, rapsia, hunajakukkaa ja hamppua. Peltoa ei niitetä, vaan se saa toimia lintujen ruoka-aittana kevääseen asti. Tänä vuonna vuokrattu peltoala on Rantamon kosteikolta laskevan ojan itäpuolella, kts. kartta. Autolla paikalle saapuvia pyydetään jättämään ajopelinsä Paijalantieltä kääntyessään heti Rantamontien alussa olevalle pysäköintialueelle. Apus kiittää maanomistaja Jouko Riolaa sujuvasta yhteistyöstä!

Linturetki Jurmoon marraskuussa

Huom! Uutiskirjeessä virheellinen päivämäärä!

Apus järjestää linturetken Korppoon Jurmon saarelle 16.–19.11.2023. Jurmo on geologisesti yksi Suomen hienoimmista saarista. Jurmon tunnuslintu on merisirri, joita on saarella marraskuussa joskus jopa satoja. Myös myöhäisiä vesilintuja kuten pilkkasiipiä, harmaasorsia, lapasotkia ja kuikkia nähdään tuolloin säännöllisesti. Kahlaajista voidaan havaita esim. jänkäkurppia ja tundrakurmitsoja. Petolinnuista ovat usein saarella paikallisina sinisuohaukka, hiirihaukka, piekana, tuuli- ja muuttohaukka. Hiiripöllö on paikalla lähes joka syksy. Myös kangas- ja tunturikiuru sekä pulmunen talvehtivat saarella lähes vuosittain ja ovat paikalla jo marraskuussa.

Yhteysalus m/s Utö lähtee Nauvon Pärnäsin satamasta torstaina 16.11. klo 13.30 ja on Jurmossa klo 17.15. Retkelle on mahdollisuus tulla myös perjantaina 17.11., jolloin yhteysalus lähtee klo 18.15 ja on Jurmossa n. klo 21.15. Laivalla on mahdollisuus ruokailla. Laivalla pitää olla viimeistään puoli tuntia ennen lähtöaikaa.

Majoitus on Jurmo Innin tiloissa 2–3 hengen huoneissa. Hinta torstaista sunnuntaihin on 195 €, sisältäen aamiaisen pe-su, lounaan pe-su, päivällisen perjantaina ja lauantaina, iltapalan torstaina ja lauantaisaunan. Sunnuntaina 19.11. yhteysalus lähtee klo 13.30 ja on takaisin Pärnäsissä n. klo 17.30. Perjantaista sunnuntaihin retken hinta on 130 €. Retkelle mahtuu 15 henkilöä.

Nauvoon on matkaa Hyvinkäältä ja Järvenpäästä n. 230 km ja ajoaika n. 4 t. Paraisten ja Nauvon välillä on lossi, joka kulkee 15 min välein ja vaikuttaa hieman ajoaikaan. Nauvoon mennään omalla autolla tai kimppakyydeillä.

Jurmossa on Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen lintuasema, jonka toimintaan pääsemme tutustumaan.

Jurmo Innin majoitustiloihin voi tutustua täällä.

Tietoa itse Jurmon saaresta. Retken oppaana toimii Kari Degerstedt.

Sitovat ilmoittautumiset ja tiedustelut sähköpostitse osoitteella kari.degerstedt@gmail.com.

Jurmon lintumatka maksetaan lähtöpäivään mennessä Apuksen tilille: (IBAN): FI62 1029 3006 1010 82

Ilmoittautumalla mahdollisimman aikaisin varmistat, että mahdut mukaan.

Tuulihaukka (kuva: Jyrki Laaksonen)

Tuusulan Seittelin naurulokit 2023

Seittelin kosteikon pesivät naurulokit laskettiin samaan tapaan kuin vuosina 2020–2022. Yhdyskunnan pesimäsaaret kuvattiin dronella toukokuun loppupuolella naurulokkien haudonta-aikaan, ennen kuin kasvillisuus peitti näkymiä. Kuvausajankohta ajoitettiin iltaan sillä tällöin niin hautovat naaraat kuin pesää vartioivat koiraatkin olivat asettuneet yöpuulle. Kuvista laskettiin kaikki yksilöt. Yksilömäärä jaettiin kahtia ja näin saatiin pesivien parien minimäärä.

Tänä vuonna Seittelin kosteikolla pesi 863 paria naurulokkeja. Luku on hieman pienempi kuin 2022 (897 paria) ja pienin sitten vuoden 2017. Vuonna 2022 pesimäsaarilla riehunut minkki tappoi satoja lokinpoikasia. On mahdollista, että osa viime vuonna pesineistä naurulokkiemoista muisti tämän ja muutti muualle.

Apuksen talkooporukka on viimeisten kymmenen vuoden ajan raivannut talvisin saarten kasvillisuuden (järviruo’on, pujon, nokkosen, koiranheiden, pajut ym) niin matalaksi kuin mahdollista, jotta lokit voisivat asettua pesimään ja pesille olisi tilaa. Vaikeasta jää- ja lumitilanteesta johtuen raivaustalkoot saatiin tänä vuonna pidettyä vasta 20. huhtikuuta, mutta kuitenkin ennen pesimäkautta. Raivattu kasvimassa koottiin keoiksi. Pesimäaikaan kyseiset keot olivat suosittuja pesäpaikkoja niin naurulokeille kuin sinisorsillekin.

Naurulokkien pesimämenestys arvioitiin kesäkuun rengastuskäynneillä hyväksi. Minkin aiheuttamaa suurta poikaskuolleisuutta ei havaittu, mutta muutama alueella elävä varis oppi tappamaan naurulokin poikasia. Varisten jäljiltä kuolleita poikasia oli itäsaaressa useita kymmeniä. Juhannuksen aikaan muualta maasta kantautui tietoja lintuinfluenssaan kuolleista naurulokeista. Seittelissä ei havaittu tavanomaisesta poikkeavia määriä kuolleita aikuislintuja, mutta seuranta lokkisaarilla päättyi 23.6., jolloin viimeiset poikaset rengastettiin.

Markku Tiirakarin ottamassa kuvassa naurulokki ruokkii poikasiaan heinäkuussa.

Juha Honkala ja Jouko Vuori

Kukkulan Kuningas -kisassa kolme joukkuetta

Kukkulan kuningas 2023-kisan voitto meni tänä vuonna Järvenpäähän. Tuloksia ilmoitti vain kolme joukkuetta. Toivottavasti ensi vuonna kisaan saadaan aiempien vuosien tapaan kukkuloita myös Keravalta, Nurmijärveltä ja Tuusulasta.

Järvenpään vanhan kaatopaikan täyttömäellä Kukkulan Kuninkuudesta taisteli urhoollisesti joukkue nimeltä Rotan rykäisy: Mika Ylinen (päärotta), Keijo Heinunen, Jukka Husa, Ari Kuisma, Olavi Kurttio ja Jarkko Malin. Mika Ylisen ottamassa kuvassa voittoisa joukkue havannoi kukkalallaan. Havaittuja lajeja joukkueella oli yhteensä 44, joista kisalajeja oli 12 (siipien kärkiväli ylittää 100 cm). Rottien rykäisy oli sen verran tehokas, että Kukkulan kuninkuus 2023 meni Järvenpäähän. Onneksi olkoon!

Rottien rykäisyn kisalajit:

1. harmaalokki

2. korppi

3. harmaahaikara

4. kalalokki

5. ruskosuohaukka 3 muuttavaa

6. kalasääski

7. hiirihaukka

8. merikotka 1ad p vanha lintu

9. hanhilaji

10. kurki

11. laulujoutsen

12. sinisuohaukka

Hopeasija meni Mäntsälään, joukkueelle Sileäkallion sliipparit. Mäntsälän Sileäkalliolla havainnoivat Markku Luukkonen, Jukka Laiho ja Petri Sola. Kisalajeja sliipparit havaitsivat 10:

1. laulujoutsen

2. merikotka

3. kanahaukka

4. hiirihaukka

5. mehiläishaukka

6. piekana

7. sinisuohaukka

8. kalalokki

9. harmaalokki

10. korppi

Hyvinkäällä Ridasjärven Latostenmaanmäessä joukkue Kari Degerstedt, Jari Siven ja Eero Vilpas otti tämän vuoden kisassa pronssia. Havaittuja kisalajeja oli 7. Kiitos kaikille osallistujille ja kisaa sivusta seuranneille!

1. laulujoutsen

2. metsähanhi

3. mehiläishaukka

4. merikotka

5. kurki

6. harmaalokki

7. korppi

Ennätysmäärä kehrääjiä Apuksen alueella

Kehrääjiä on kuluvan syksyn aikana havaittu Apuksen aluella kolminkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Tiira-havaintoarkistoon on elokuun alusta syyskuun puoliväliin ulottuvalla ajanjaksolla ilmoitettu havainnot 154 kehrääjästä. Vuosien väliset erot tällä lajilla näyttävät olevan suuria. Vuosi 2021 oli pohjavuosi, tuolloin havaintoja kertyi vain 17 yksilöstä.

Apuslaisen kehrääjätutkimusryhmän havaintojen mukaan kehrääjien pesinnät onnistuivat hyvin. Tuhoutuneita pesintöjä todettiin hyvin vähän. Kehrääjiä ilmoitettiiin Tiiraan Mäntsälästä 18, Nurmijärveltä 1 ja Tuusulasta 135. Tuusulan huimaa lukua selittää Rantamo-Seittelin kosteikolla harjoitettu kehrääjien rengastustoiminta. Tänä vuonna kosteikkoja ympäröiville pelloilla kasvoi runsaasti apilaa, hunajakukkaa, rypsiä sekä joitakin muita kesannoinnissa käytettyjä runsaasti kukkivia kasveja. On mahdollista, että nämä kukkapellot houkuttelivat runsaasti niin yöperhosia kuin niitä saalistavia kehrääjiäkin. Kaiken kaikkiaan kehrääjiä rengastettiin 103 yksilöä, näistä 94 % (97 yksilöä) oli nuoria, kesällä syntyneitä kehrääjiä.

Nuorten kehrääjien syysmuutto huipentui Apuksen alueella 25.8., jolloin Rantamo-Seittelin kosteikolla rengastettiin vuorokauden aikana 20 kehrääjää. Tämän jälkeen kehrääjien määrä pieneni nopeasti. Kehrääjärengastuksessa toimivat Juha Honkala, Seppo Niiranen, Pekka Mäkelä, Sini-Maria Tuomivaara ja Pertti Uusitalo.